Tarja Haaranen

Valkjärvelle luistelemaan!

2009-01-06T19:14:00.003+02:00

Luistelin tänään Valkjärven ympäri. Jää oli kuin peili, tasainen ja kirkas. Jään paksuus oli noin parikymmentä senttiä. Mahtavaa, suosittelen!

Vierähtävät vuodet ja lupauksia lunastettaviksi

2009-01-04T21:15:00.002+02:00

Tuntuu kuin olisin juuri päivittänyt nettisivulle ikäni kun taas sain lisätä siihen vuoden. Mitä kaikkea vuonna 2008 ehti edes tapahtua, kun se vierähti niin nopeasti?

Alkuvuosi oli töissä kiirettä, työparini oli vuorotteluvapalla ja kesän alku huipentui virolaisten kollegojen kanssa organisoituun politiikan arviointia koskevaan seminaariin. Lomalle jäin mysteeristen vatsavaivojen saattelemana. Perusteellisen tutkimuksen tulos oli puhtaat paperit kaikesta paitsi stressistä. Lupasin itselleni hidastaa tahtia ja kuunnella kehoani.

Kesään kuului verisen sienen narun päässä vetely metsissä. Innostuin Unan kanssa jäljestämisestä! Kävin katsastamassa Pomon ja Neil Youngin keikat. Kalastelin Pohjois-Karjalassa ja viihdytin irlannin sukulaisia kesävierailuillaan.

Syyspuolta värittivät vaalit! Koko maassa vihreiden tulos oli loistava. Nurmijärvellä neljäs valtuustopaikkamme jäi vain muutaman äänen päähän. Loppuvuodesta osallistuin luottamuspaikkaneuvotteluihin. Mielenkiintoinen kokemus, eikä sujunut yhtään niin hyvässä hengessä kuin neuvottelujen vetäjä paikallislehdessä mainosti. Neuvottelujen kiemuroista on jo kirjoitettu oma novelli pöytälaatikkoon julkaisua odottamaan!

Lomalle pääsin jäämään vasta, kun vuoden ajan väkerretty kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje oli valmiina. Joululoma alkoi rytmihäiriöiden saattelemana. Lepo on tehnyt hyvää ja lupaan taas hidastaa ja kunnella kehoani.

Joku kaipasi tämän päivän Hesarissa politiikoilta julkisia uuden vuoden lupauksia. Mutta ketä kiinnostaa, että lupaan urheilla enemmän? Täytyy luvata enemmän. Jos lupaan panostaa enemmän luottamushenkilötyöhön, kuulostaa se siltä kuin olisin hoitanut hommani kelvottomasti. Mieleen punkee Kimmo Jylhämön kirjoitus Ääniä, joita ei kuule viime vuotisessa Voima -lehdessä. Lukekaa se tästä linkistä! Lupaan katsella maailmaa mahdollisimman tarkkaan ja yrittää opetella kaikkien rusakkojen ja pöllöjen kieltä.

Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista - ne täytyy ehkäistä!

2008-11-29T17:35:00.005+02:00

Tällä viikolla oli talousarviovaltuusto. Suunnitellut määrärahat ylitettiin jälleen. Ja useimmissa tapauksissa perustellusti. Esitettyä tuntikehyksen leikkausta ei hyväksytty ja koulupsykologin virka lisättiin. Tämä on juuri sitä paljon puhuttua ennaltaehkäisyä!

Talousarviovaltuustossa valtuustoryhmät pitävät ryhmäpuheenvuorot suurimmasta pienimpään. Usein loppupään puheenvuorot alkavat jo tuntua tutuilta; niin samoja asioita puolueet haluavat nostaa esiin. Me päätimme lukea talousarviokirjan myös ilmastonmuutos silmälasien läpi. Esille nousikin monia positiivisia asioita. Vihreiden puheen voi lukea Sivulta www.nurmijarvenvihreat.fi

Lumet sulivat taas ja pimeys hallitsee. Syksy on ollut varsin työteliäs ja rankkakin. Joululomaan on vielä matkaa ja loppuvuodeksi kasaantuvat useat työt. Kiireisenä pitävät myös viime viikolla käynnistyneet luottamuspaikkaneuvottelut. Toivon niille oikeudenmukaista lopputulosta.

Tämän pimeän päivän piristys oli parin tunnin lenkki koiran kanssa Isosuolla. Valitsin jälleen uuden suunnan ja pitkän ryteikössä harhailun jälkeen löysimme upean suoaukean. Hieno retki, vaikka olimmekin molemmat yltä päältä ravassa. Suosittelen!

Kiitos!!

2008-10-29T12:51:00.002+02:00

Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjille! On hienoa, että niin monet tuntevat vihreät asiat tärkeiksi. Vaikka Vihreiden neljäs paikka jäikin vain muutaman äänen päähän, olen iloinen siitä, että uudet ehdokkamme ja erityisesti nuoret, saivat hyvin ääniä.

Kiitos! Pidetään yhteyttä!

Tarja

Sähköistä asiointia

2008-10-17T20:07:00.004+03:00

Minua on lähestynyt kaksi äänestäjää sähköpostitse kysellen kantaani subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Vaikka aihe onkin enemmän eduskuntavaalikysymys ja vaikka olenkin jo aiemmin kirjoittanut blogissani aiheesta, kerron tässä vielä oman kantani.

Monille pahennusta herättävät ne vanhemmat, jotka ovat kotona työttöminä, äitiys- tai vanhempainlomalla ja silti vievät lapsiaan päivähoitoon. Tähän on usein erilaisia syitä. Vanhemmat lapset kaipaavat ikäisiä kavereitaan, maahanmuuttajille kielen oppiminen on erittäin tärkeää, perheillä voi olla päihde- tai muita sosiaalisia ongelmia, jolloin turvallinen hoitopaikka on lapselle todella tärkeää. Työttömänkin on käytettävä aikaa työn hakuun. Jotkut vievät lapsensa päivähoitoon, koska eivät halua menettää päivähoitopaikkaa tietyssä päiväkodissa vauvaloman aikana.

Mielestäni tarve päivähoidon ja muiden vaihtoehtoisten varhaiskasvatuksen muotojen arvioimiseen tulee säilyttää perheillä, koska kyse on aina tapauskohtaisesta tilanteesta. Jos subjektiivisen päivähoidon oikeutta ei olisi, kuinka lainsäädäntöön kirjoitettaisiin minkälaisten perheiden lapset olisivat oikeutettuja päivähoitopaikkaan?

Perheet joutuisivat hyvin eriarvoiseen asemaan, jos kriteerit kirjattaisiin lainsäädäntöön. Aina on kuitenkin kysymys hyvin erilaisista elämäntilanteista. Näitä erilaisia tilanteita aiheuttavat nykyään entistä enemmän epätyypilliset työsuhteet, työttömyys, lapsiperheiden köyhyyden kasvu ja muuttoliikkeen myötä heikentyneet turvaverkot.

Lapset tarvitsevat turvallista kotia, yhdessäoloa perheen kanssa ja mielekästä toimintaa toisten lasten kanssa. Kunnan tehtävä on mielestäni tukea tätä tarjoamalla mahdollisuuksia päivähoitoon tai muihin vastaaviin palveluihin. Mielestäni perheillä on oltava mahdollisuus valita omaan tilanteeseensa paras mahdollinen vaihtoehto.

Mukavaa, että kysymyksiä tulee sähköpostitse, varsinkin nyt kun en oikein pääse turuille ja toreille tapaamaan äänestäjiä. Kysymykset ovat käsitelleet mm. kevyen liikenteen väyliä, energiansäästölamppuja, lasten oikeutta opiskella omaa äidinkieltä, jätteiden kierrätystä, rakennussuojelua.

Valmistelen parhaillaan valtuustoaloitetta Led-valojen kokeilemisesta Nurmijärvellä ja selvityksessä on myös jätteiden kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.

Tekoja - ei puheita!

2008-10-16T16:02:00.003+03:00

Käväisin eilen päivällä eduskuntatalon edessä siskoni luona omaishoitajien mielenosoituksessa. Kansanedustajia oli kohtuullisesti paikalla ja parhaimman puheen piti Tarja Tallqvist, joka totesi, että on kyllä hävettävää, että ne, jotka säästävät yhteiskunnan rahoja, joutuvat anelemaan kohtuullista toimeentuloa. Jos omaishoitaja maksaa kunnalle n. 10 euroa/pv, maksaa laitoshoito 100 euroa. Omaishoidon tuki tulisi siirtää Kelan maksettavaksi, jotta kunnat saataisiin tasa-arvoiseen asemaan. Nyt joissakin kunnissa, kun rahat loppuvat kesken, loppuu tuki juuri siihen. Kaiken lisäksi omaishoidon tuki on veronalaista tuloa. Omaishoitajille kuuluu kolme vapaapäivää kuukaudessa, mutta harva pystyy niitä pitämään. Osa kansanedustajista oli selvästikin pitämässä kunnallisvaalipuheita. He saivat yleisöstä äänekkäimmät "Tekoja - ei puheita!" huudot.

Meillä erääksi suurimmista kunnallisvaalikysymyksistä näyttää nousevan uimahallin rakentaminen Klaukkalaan. Mielipidettä siitä on kyselty meiltä ehdokkailta vaalikoneissa ja paikallislehtien toimituksista. Itse olen sitä mieltä, että Nurmijärven kokoiseen kuntaan mahtuu hyvin kaksi uimahallia. Klaukkalan uimahallille olisi noin 200 000-250 000 vuosittaista kävijää. Kävijöitä tulisi oman kunnan rajojen ulkopuoleltakin esimerkiksi Pohjois-Espoosta. Uimahalli tarjoaa palveluja kaiken ikäisille kuntalaisille kohtuuhinnalla. Uinti on helppo laji vasta-alkajille, mutta haastetta riittää vaikka eliniäksi. Uiminen ja vesiliikunta on erittäin hyvää liikuntaa, sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa ja sopii myös moneen kuntoutukseen. Joskus on oltava rohkeutta tehdä isojakin investointipäätöksiä, sillä ne voivat maksaa itsensä monilla eri tavoin takaisin.

Vaalityötä

2008-10-16T08:23:00.002+03:00

Tarkoitukseni oli näissä vaaleissa luukuttaa omia esitteitä postilaatikkoihin ja jakaa niitä ihmisille toreilla ja turuilla. Mutta ensin sairastuivat innokkaat apulaiseni (kaksi kouluikäistä poikaani!)angiinaan ja nyt sitten minä.

Täällä olen kotona 39 asteen kuumeessa, kurkku on kuin raastinrauta. Joudun jättämään väliin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisen yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuulemisen valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisestä. Mielenkiintoinen raportti muuten!

Onneksi jotkut äänestäjät ovat lähestyneet sähköpostilla kysyäkseen mielipiteitäni erilaisista asioista. Niihin pystyy kuumeisenakin vastaamaan..

Julkinen vaalirahoitus

2008-10-14T20:21:00.002+03:00

Mielestäni ehdokkaiden vaalirahoituksen on oltava avoimempaa. Ehdokkaiden tulisi julkaista vaalirahoituksensa jo ennen vaaleja, jotta äänestäjät tietävät millä rahoilla ehdokas on kampanjoinut. Samoin on välttämätöntä, että puolueet selvittävät kansalaisille, mistä vaalikampanjoihin saatu raha on peräisin. Vihreiden mielestä kaikkien puolueiden tulojen ja menojen on oltava kansalaisille avoimia. Kansalaisten on saatava tietää, mitkä tahot rahoittavat puolueiden toimintaa ja mihin puoluetuet käytetään. Vaatimuksen vahvikkeeksi Vihreät esittää tietoja omasta rahoituksestaan ja omistuksistaan. Samalla Vihreät haastaa muut puolueet julkaisemaan osaltaan vastaavat tiedot.

Tämän vuoksi julkaisen tässä oman vaalibudjettini. Käytän kahteen mainokseen Nurmijärven Uutisissa yhteensä 200 euroa ja maksan esitteeni kopioista 96 euroa. Tämän 300 euroa maksan omista rahoistani. Sen lisäksi olen mukana Nurmijärven Vihreiden ja Uudenmaan Vihreiden maksamissa yhteisissä vaalimainoksissa Nurmijärven Uutisissa. Lisäsksi Vihreiden Naisten jäsenenä olen mukana Naisten yhteisessä mainoksessa Hesarissa. Tällä kertaa vaalibudjettini on kolminkertainen verrattuna viime kuntavaaleihin, jolloin käytin noin sata euroa omaa rahaa mainoksiin! =)

Priorisointia

2008-10-13T18:07:00.002+03:00

Viikonloppuna oli tarkoitus jakaa vaalimainoksia, mutta pojan angiina ja lähes kahdeksankymppisen äitini sairastelu muuttivat suunnitelmat. Ehdokkaankin on pantava asiat tärkeysjärjestykseen.

Palautetta terveyskeskukseen lähti siitä, ettei meitä huolittu sunnuntaina edes kirkonkylälle käymään, koska terveyskeskuksessa ei ole käytössä pikatestiä, jolla angiinan voi todeta. Odotimme siis kuuliaisesti maanantai aamuun, jossa saimme tuttua ja turvallista ja erittäin ystävällistä palvelua Klaukkalasta.

Asiota tärkeysjärjestykseen on laittanut myös siskoni, joka jäi syksyllä pois töistä ja ryhtyi omaishoitajana hoitamaan puolisoaan. Työ on varsin sitovaa ja välillä aika raskasta. Siksi toivon, että jos sinä lukijani tunnet tämän asian tärkeäksi, käy allekirjoittamassa adressi

http://www.adressit.com/omaishoitoperheet

Luomuterveisiä Itävallasta!

2008-10-12T20:13:00.004+03:00

Viime viikko vierähti Itävallassa työmatkalla. Minulla oli mahdollisuus tutustua Itävallan maatalouden ympäristönsuojeluun ja erityisesti luomutuotantoon. Itävallassa 10 % kaikista viljelijöistä on luomuviljelijöitä ja 13,5 % maatalousmaasta luomussa. Näillä luvuilla mitattuna Itävalta on luomutuotannon ykkönen Euroopassa. Miksi luomu on menestynyt niin hyvin Itävallassa - siihen kysymykseen haimme vastausta.

Itävallan ensimmäinen luomutila perustettiin jo vuonna 1927 Rudolf Steinerin toimesta. Nykyäänkin itävaltalaiset viljelijät ovat hyvin halukkaita sitoutumaan luomuun, vaikka se tarkoittaa enemmän työtä, isompia riskejä ja matalampia satoja. Itävallassa maksetaan viljelijöille luomutukea maatalouden ympäristötuesta sekä luomua tuetaan myös investointituilla ja erilaisilla markkinointikampanjoilla. Kauppaketjut lähtivät heti vuonna 1995 Itävallan liittyessä EU:hun mukaan luomun markkinointiin. Luomu ei koskaan ole ollut Itävallassa erikoistuote vaan sitä on markinoitu mahdollisimman laajalti. Kuluttajat Itävallassa ovat erittäin ympäristötietoisia ja kuluttajaliike on vahva.

Myös meillä on mahdollisuus saada suomalaisille luomutuotteille tukeva asema kotimaisilla vähittäis- ja ammattikeittiömarkkinoilla sekä viennissä. Luomutuotteiden kulutus ja tuotanto ovat taas lähteneet nousuun. Finfoodin teettämän kuluttajapaneelin mukaan kotitalouksien luomuostot kasvoivat 10 % vuodesta 2006 vuoteen 2007.

Nurmijärven liikenteestä tulee kolminkertaisesti Helsingin päästöt

2008-09-28T22:10:00.002+03:00

Nurmijärven liikenteessä tuotetaan yhtä asukasta kohti lähes kolminkertainen määrä kasvihuonekaasuja Helsinkiin verrattuna kertoi tämän päivän Hesari. En ole yllättänyt - kun aamuisin katselen bussipysäkillä sitä loputonta henkilöautojen virtaa ja teen matkani bussissa, jossa joudun silloin tällöin seisomaan Hesaan asti. Meillä ei ole riittävästi bussilinjoja pääkaupunkiseudun suuntaan, saati sitten kunnan sisällä. Kun viimeksi menin Klaukkalasta kirkonkylälle bussilla keskellä päivää, kesti matka kotiovelta kunnantalolle yhteensä puolitoista tuntia. Bussi kiersi Rajamäen kautta. Autolla matka olisi kestänyt 15 minuuttia.

Kunnan joukkoliikennejärjestelmä kaipaa remonttia. Sampo-kyytiä tulisi uudistaa. Ja ratakin tänne tarvitaan. Tietysti tämä ei ole ilmaista. Mutta ilmastomuutoksen hillitsimiseksi se on välttämätöntä. Puhumattakaan kuntalaisten oikeuksista saada palveluja. Kun kaikilla ei Nurmijärvellä - yllätys, yllätys- olekaan kahta autoa tai edes ajokorttia.

Siksi Nurmijärven Vihreät kiittävät niitä kuntalaisia, jotka tekevät ilmastoteon ja käyttävät joukkoliikennettä. Kiitoksia jaetaan:

maanantaina 29.9. klo 6.30-8.00 Klaukkalan linja-autoasemalla
tiistaina 30.9. klo 6.30-8.00 Kirkonkylän linja-autoasemalla
keskiviikkona 1.10. klo 6.30-8.00 Rajamäen linja-autoasemalla.

Pelkoa ja inhoa

2008-09-21T12:56:00.002+03:00

Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä - oli NYT-liitteen toimittaja otsikoinut juttunsa, jossa helsinkiläisiä nuoria tuotiin tutusumaan Nurmijärven kuntaan. Tarina rinnastettiin Hunter S. Thompsonin romaaniin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, jossa kirjailija lähtee samoalaisen ystävänsä kanssa huumehöyryiselle matkalle Las Vegasiin. Tunnelma kirjassa on varsin vainoharhainen ja ahdistava. Hesalaisten nuorten matka Nurmijärvelle jää jälkeen esikuvastaan
ahdistavuudessaan, vaikkakin tunnelma ja näkymät olivatkin aika ankeita. Nuoret eivät innostuneet Matti Vanhasen talosta eivätkä uusien teollisuushallien rakentamisesta.

En oikein tiennyt olisiko jutulle pitänyt nauraa vai itkeä. Ensin nauroin vedet silmissä ja sitten minua alkoi itkettää. Pelkoa minussa herätti kunnanjohtajan kommentti siitä, että junarata toisi Nurmijärvelle huumeet ja rikollisuuden.

Valitettavasti huumeet ovat kyllä jo saapuneet lintukotoommekin. Ne tulivat tänne ihan tietä pitkin. Huumeneuloja on korjattu talteen päiväkotien pihoilta, puistoista ja vaikkapa Vaskomäeltä. Toivottavasti tämä realismi on kaikille selvää. Ehkäpä energiaa kannattaisikin laittaa junaradan vastustamisen sijaan siihen, että miettisimme miten nuortemme elämä täällä Nurmijärvellä olisi mielekästä niin, ettei heidän tarvitsisi lähteä huumekokeiluihin. Ja miten huumeita käyttäviä nuoria voitaisiin auttaa.

Junarataa ei pääministerimme mukaan voi perustella ilmastomuutoksen ehkäisyllä. Jotkut pelkäävät sen tuovan mukanaan huumeita ja rikollisuutta. Mistä tämä junaratavastaisuus johtuu???

Klaukkalan torilla

2008-09-14T20:07:00.003+03:00

Klaukkalan uusitulla torilla otettiin Yritysten Yössä varaslähtö. Vaikka toria ei ole vielä virallisesti avattu, se sai toimia tapahtuman keskipisteenä. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin tori saadaan pysymään torina, eikä siitä tule autojen pysäköintialuetta. Toivottavasti torille saadaan paljon erilaista toimintaa: perinteistä torimyyntiä, toritansseja, kirpputoreja!

Itämeren aika

2008-04-13T17:35:00.003+03:00

Hesari aloitti tänään kirjoitussarjan Itämerestä. Sarja huipentuu yleisötilaisuuteen ja erilliseen teemanumeroon toukokuussa. Suosittelen kaikille. Maataloudestakin tullaan keskustelemaan.

Olen viime viikoina osallistunut kahteen Itämeren tilaa käsitelleeseen paneeliin. Mytvas - maatalouden ympäristotuen seurantatutkimuksen tulosten julkistamistilaisuudessa ja Itämeri Argumenta seminaarissa. Hieman hämmentävää on se, että lähes kaikki toimijat viljelijöistä byrokraatteihin ovat suurin piirtein yhtä mieltä ongelmasta ja sen mahdollisista ratkaisukeinoista. Mutta miksi ongelmanratkaisussa edetään niin hitaasti tai ei ollenkaan? Näissä tilaisuuksissa ei juuri poliitikkoja näy - ehkä korkeintaan valmiiksi kirjoitettuja avauspuheita pitämässä. Siksi on tärkeää, että me tavalliset kansaliset tiedämme, missä mennään. Voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme ja voimme vaikuttaa poliittisiin päättäjiin.

Kohti kunnallisvaaleja!

2007-10-14T14:32:00.000+03:00

Nurmijärven Vihreät kokoontuivat lauantaina Pirun Pajalle pohtimaan tulevien kunnallisvaalien teemoja. Esille nousivat erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien kehittäminen. Kevyen liikenteen väylissä on todella tekemistä. Tarpeita on muun muassa Nurmijärvi-Rajamäki välillä, Metsäkyläntiellä, Valkjärventiellä ja tietysti ikuisuusprojekti Lahnuksentiellä.

Paljon keskustelua käytiin myös kunnan peruspalvelujen järjestämisestä. Vihreiden mielestä palvelut tulee olla kaikkien kohtuullisen hyvin saavutettavissa. Keskustelussa nousivat esille kunnan nykyisen kouluverkon ja Rajamäen terveyskeskuksen säilyttäminen. Kunnan ympäristötilinpäätöstä kiiteltiin, mutta sen huolta kannettiin sen jalkauttamisesta eri hallintokuntiin. Kunnan viheralueisiin ja kulttuuritarjonnan monipuolistamiseen tulisi panostaa enemmän. Ensi vuoden tavoitteeksi asetettiin Vihreiden jäsenemäärän kaksinkertaistaminen. Lopuksi valmistimme Pekka Heleniuksen johdolla koruja kierrätysmateriaaleista.

Vaskomäen jälkipuheet

2007-10-11T09:08:00.000+03:00

Nurmijärven Uutisten julkaisema Jukka Pihkon kärkäs valtuustopuhe Vaskomäestä puhututtaa porukkaa kylillä ja erilaisissa sähköpostiringeissä. Mielenkiintoista Nurkkarin jutussa oli se, että artikkeliin oli kirjattu kaikki valtuustossa käytetyt puheenvuorot paitsi Vihreiden puhe Vaskomäestä. No, toimittajalla on tietenkin vapaus valita, mistä kirjoittaa. Onneksi Marja Innasen vastine edes julkaistiin eilisen lehden yleisönosastolla. Siitä käy hyvin esille, mistä Pihkon esittämät luvut ovat peräisin. Eli syvältä.

Onneksi Nurkkari ei unohtanut julkaista maksettua ilmoitustamme kuten kävi ennen viime kunnallisvaaleja ilmoitukselle vaalitilaisuudestamme. Tervetuloa siis ensi lauantaina pohtimaan Vihreiden kunnallisvaaliteemoja Pirun Pajalle klo 11-15! Ohjelmassa on myös taontaa ja korujen valmistusta.

Lähtelän ranta ja Anna Politkovskaja

2007-10-07T16:47:00.000+03:00

Tätä sunnuntaita leimaavat ristiriitaiset tunteet.

Aamupäivällä osallistuin Pro Valkjärven järjestämiin Lähtelän rannan toimintapäiviin, jossa vapaaehtoiset sukeltajat raivasivat järven pohjaa viistokaikuluotauksen tulosten perusteella ja talkoolaiset siivosivat Lähtelän rannan rakennusta. Kunta on onneksi luopunut aikeista purkaa rakennuksen ja on antanut yhdistykselle vapaat kädet sen kunnostamiseen. Paikalla oli mukava porukka ja yhdistykseen liittyi uusia jäseniäkin. Kuulas syyspäivä kruunasi tilaisuuden.

Toisaalta tänään on kulunut on vuosi siitä, kun Anna Politkovskaja, venäläinen toimittaja ja ihmisoikeuksien puolustajan murhattiin Moskovassa asuntonsa ulkopuolella. Politkovskaja paljasti ihmisoikeusloukkauksia eri puolilla Venäjää. Ihmisoikeustyön vaikeudet Venäjällä sen kun jatkuvat. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseura on lakkautettu. Seuran työtä jatkamaan perustettu Suvaitsevaisuuden tukisäätiö on myös vaikeuksissa. Viranomaiset ovat pidättäneet sekä ulkomaalaisa että venäläisiä ihmisoikeusaktivisteja, joiden piti osallistua Suvaitsevaisuuden tukisäätiön järjestämään Politkovskaja-seminaariin. Toivottavasti Tšetšenian sodan uhreista raportoineen toimittajan työlle on jatkajia vaikeuksiata ja vaaroista huolimatta. Minä sytytän kynttilän Anna Politkovskajan muistolle.

Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus

2007-10-05T13:26:00.000+03:00

EU komissio julkaisee marraskuussa tiedonannon CAP:in (yhteisen maatalouspolitiikan) terveystarkastuksesta. Komissio ei ole halunnut puhua reformista, vaan nimenomaan terveystarkastuksesta korostaakseen sitä, että kyse on vain korjaavista liikkeistä, peruskuviot on jo sovittu vuoteen 2013 asti.

Terveystarkastuksessa on ympäristön kannalta monta mielenkiintoista kohtaa. Kuinka paljon pakollista modulaatiota eli rahojen siirtoa suorista tuista maaseudun kehittämiseen lisätään? Miten täydentäviä ehtoja ja erityisesti ympäristöehtoja vahvistetaan? Esitetäänkö pakollisen kesannon tilalle toimenpiteitä, jotka turvaisivat kesantojen ympäristöhyödyt?

Tietoja komission suunnitelmista on jo vuotanut julkisuuteen. Erään yhteenvedon voi lukea esimerkiksi Guardianin sivuilta.

Vielä Vaskomäestä

2007-10-02T09:03:00.000+03:00

Klaukkalan S-marketin laajennuksen kaava on tulossa huomenna valtuuston käsittelyyn. Kaava on nyt mielestäni hyvä; Vaskomäkeä ei louhita ja pysäköintipaikat tulevat pääasiassa maan alle. Kaavamuutosta on tehty pitkään ja valtuuston esityslistalta voi lukea tapahtumien kulun. Vihreiden kanta asiaan on ollut alusta alkaen selvä. Vaskomäki on maisemallisesti arvokasta luonnonympäristöä Klaukkalan ydinkeskustassa, eikä sitä tulisi hävittää louhimalla.

Nyt voidaan toteuttaa Vaskomäen ja Ali-Klaukantien puistoalueiden käyttösuunnitelmaa. Sen tavoitteena on puistoalueiden rakentaminen toiminnallisesti viihtyisiksi ja esteettisesti korkeatasoisiksi ympäristöiksi. Puistosuunnitelmassa esitetään muun muassa puuston harventamista, jolla korostetaan Vaskomäen maisemallista merkitystä sekä Klaukkalantien puoleisten kallioisten rinteiden valaisemista kohdevaloin.

Loppu hyvin - kaikki hyvin. Mutta mitä tästä voisimme oppia? Kuntaliiton ja ympäristöministeriön asemakaavojen kestoa koskeneen tutkimuksen tuloksena oli, että asemakaavoitusta on voitu sujuvoittaa ja valituksia ehkäistä painottamalla vuorovaikutusta ja yhteistyötä riitävän ajoissa valmisteluvaiheessa. Klaukkalan näkökulmasta on selvää, että Vaskomäki on niin keskeisellä paikalla ja niin merkittävä maamerkki kylässä, että sen osittainenkin louhiminen pysäköintialueiksi tulee herättämään asukkaisssa vastustusta. Yleisötilaisuudet tällaisten alueiden kaavoituksista tulee järjestää ajoissa, eikä vasta sitten kun poru on jo kovimmillaan.

Syksyn satoa

2007-09-30T20:53:00.000+03:00

Niin ole tervehditty, syys! Sun rauhaas rinta halaa. Sun tähtes vahtivuoroilleen jo taivahalle palaa. Jo vaiennut leivonen, jo huutaa kuovi suolla, jott´ uusi kevät kerran sais, niin täytyy vanhan kuolla. Kun lehdet putoavat, kokoontuu mahla. Kun haaveet varisevat, kokoontuu persoonallisuus. Ilman syksyä ei ole kevättä.

Näin kirjoitti aikoinaan V.A. Koskenniemi ja jaan tuon tunnelman syksystä hänen kanssaan! Syksy on aina ollut lempivuodenaikani. Syksy tarkoittaa minulle uuden alkua. Lapsena nautin koulun alkaessa uusista vihkoista, joiden sivut loistivat valkoisuuttaan. Syksyllä aloitetaan uudet harrastukset. Syksyinen metsä, jos jokin..., tuo sielulleni rauhan. Metsän tuoksu tuntuu elämältä. Kirkkaat, kuulaat päivät saavat aikaan todellisuusvalon, jolloin maailma näyttää aidolta. Mustan kiiltävä kynnöspelto herättää minussa voimakkaita tunteita.

Tämäkin syksy on ollut antoisa. Olen ympäristöministeriön virastani virkavapaalla ja työskentelen kolme ja puoli kuukautta Helcomissa eli Itämerikomissiossa osallistumassa Itämerensuojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) laatimiseen. Itämeren maiden ympäristöministerien on tarkoitus hyväksyä ohjelma marraskuun puolivälissä. Ohjelman laatiminen on haastavaa, sillä EU-maiden lisäksi mukana on myös Venäjä, eikä maatalous ole ohjelman helpoimpia aiheita.

Syksy on ollut muutoinkin toiminnan aikaa. Tein kunnan ympäristötilinpäätöksen esittelyn yhteydessä aloitteen, että kunta solmisi kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Lisäksi teimme Petri Honkalan kanssa yhteisen aloitteen vapaiden ohjelmien käytön edistämisestä kunnassa.

Tänä viikonloppuna olen erityisesti nauttinut syksyn sadosta. Sunnuntain aamulenkki Una koiran kanssa tuotti hyvän tuloksen: muutama litra suppilovahveroita, hieman karpaloita ja perennapenkistä kitkettyä maa-artisokkaa.

Tunnelmia Irlannista

2007-08-07T21:18:00.000+03:00

Vihreälle saarelle

2007-07-16T13:21:00.000+03:00

Muutaman tunnin päästä olemme Dublinissa ja sieltä alkaa parin viikon matka Vihreällä saarella. Ohjelmassa on sukulointia, sukulointia ja sukulointia (Markilla on laaja suku) ja toisella viikolla rentoutumista omalla mökillä (jonka osoitetta ei ole kerrottu sukulaisille!), patikointia, uintia ja yleistä ihmettelyä.

Vihreän saaren Vihreät pärjäsivät hyvin viime vaaleissa ja pääsivät ensi kertaa hallitukseen. Yritän ehtiä tapaamaan myös muutamia heistä.

Jättiläisputkia Mutamäessä

2007-07-14T11:42:00.000+03:00

Klaukkalan Syrjälän Mutamäessä Notkotien päässä on alkanut jättiläisputkien invaasio. Paikalla on noin kymmenen yksilöä, joista yksi on selvästi vanhempi ja (ollut siinä varmaankin jo viime vuonna) ja loput uusia tulokkaita.

Jättiläisputket eli kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum ja persianjättiputki Heracleum persicum ovat meillä vieraslajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä, ja ovat täten uhka luonnon monimuotoisuudelle. Jättiläisputkien erittämä neste voi auringon uv-säteilyn vaikutuksesta aiheuttaa iholle palohaavan kaltaisia rakkuloita ja jopa pysyviä jälkiä. Jättiläisputket muodostavat nopeasti laajoja kasvustoja, joiden hävittäminen on vaikeaa.

Nyt tarvittaisiin pikaisia toimia, jotta kasvi ei pääsisi leviämään. Hävittäminen on kuitenkin tehtävä ammattitaidolla. Se vaatii kunnon suojavarusteet eikä sitä kannata tehdä aurinkoisella säällä. Ensimmäiseksi tulisi tuon suurimman yksilön kukinta katkaista pois ennen kuin se ehtii siementää.

Palaamme asiaan...

Kesäasukkaana Kiteellä

2007-07-08T13:41:00.000+03:00

Kitee pitää kesasukkaistaan hyvää huolta. Joka kevät saan kaupungilta kirjeen, jossa kerrotaan kesän tapahtumat ja toivotellaan kesäasukkaat tervetulleiksi; paketissa on mukana matkailuesitteet ja tietysti Koti-Karjala -lehti. Lehti tuleekin luettua kannesta kanteen.

Kiteen palveluista hyödynnän yleensä luontopolkuja ja kirjastoa, jossa onkin poikkeuksellisen hyvä tarjonta. Osto- ja myyntiliikkeessä on pakko käydä ihmettelemässä mitä erikoisimpia tavaroita ja paikallisessa konditoriossa nauttimassa leivoksia. Sitä kyllä ihmettelen, miksi K-marketissa myydään Fazerin karjalanpiirakoita?! Onneksi kyläpuoti ja paikallinen leipomo pelastavat tilanteen. Niistä saa aitoja karjalanpiirakoita ja todella herkullisia vesirinkeleitä.

Mökkielämä on ihanaa, mutta harmi vain, että mökki on niin kaukana. Matka tehdään joko junalla tai autolla. Tällä kertaa köröttelin matkan autolla poikien ja koiran kanssa. Paluumatkalla telttailimme Saimaalla Siikasaaressa. Sieltä löytyikin seuraava mahdollinen retkikohde: Neitvuori, joka on Etelä-Savon korkein paikka. Sinne on pakko päästä retkeilemään!

Taipparit elokuussa!

2007-07-03T10:13:00.000+03:00

Olen aloittanut koirani kanssa taippareiden eli taipumuskokeen harjoittelun. Spanieleiden taipumuskokeessa arvostellaan muun muassa koiran hakua, laukauksen sietoa, jäljestämistä sekä vedessä työskentelyä.

Eniten Unan kanssa työtä tulee vaatimaan riistapukin nouto vedestä. Valmistin riistapukin jo joku aika sitten, mutta noutoa vedestä pääsemme kunnolla harjoittelemaan vasta mökillä. Riistapukki on puinen kapula (2 cm x 5 cm x 10 cm), johon on kiinnitetty linnun siivet molemmin puolin. Unan mielestä se on ihana ja se noutaa ja tuo sitä mielellään minulle – ainakin kuivalla maalla.

On mahtavaa nähdä, miten koira nauttii, kun se saa vieteilleen sopivaa tekemistä =)

Maailma muuttuu, Eskoseni!

2007-07-02T19:10:00.000+03:00

Aloitin kesälomani perjantai-iltana Taaborin vuorella nauttimalla Aleksis Kiven hersyvästä tekstistä Kai Lehtisen ohjaamassa näytelmässä Nummisuutarit. Nummisuutarit on näytelmä, joka väkisinkin vetää vähintään suupielet korviin. Paikalliset harrastelijat ansaitsevat kiitosta panoksestaan, upeaa työtä!

Maailma muuttuu, Eskoseni! Ja muutos on tuonut mukanaan erilaiset hyväntekeväisyyskonsertit, joissa maailman tähdet esiintyvät jonkun hyvän asian puolesta. Live Aid 80-luvulla oli todella iso juttu, silloin rahaa kerättiin Afrikan nälänhädästä kärsiville. Muutaman päivän päästä järjestetään Live Earth, joka ottaa kantaa ilmastomuutokseen. Hieno juttu!

En kuitenkaan jaksanut innostua eilisestä Dianan muistokonsertista. Take That ja Donny Osmonds eivät saaneet minua syttymään. Joku muukin konsertissa tökki. Nuorin poikani kyseli, miksi Dianalle on järjestetty tämä konsertti, eihän hän ollut parempi muita tavallisia ihmisiä. Vanhin poikani kysyi, haluaisinko, että minulle järjestettäisiin vastaava konsertti =)! No en haluaisi, mutta haluaisin, että maailman saastuneimman meren eli Itämeren hyväksi järjestettäisiin Live Baltic Sea!!!!!!!!!!!!

Huomenna pakkaan pojat ja koiran matkaan, vaihdan farkut verkkarihousuun ja suunnistan kotiseudulle Pohjois-Karjalaan!

2007-07-02T19:08:00.000+03:00

Äitienpäivän viettoa

2007-05-15T08:47:00.000+03:00

En ole kovin innostunut äitienpäivän hössötyksistä. Tietysti on mukavaa, että äitiä muistetaan ja työtä arvostetaan, mutta muistaa ja arvostaa voi niin monella tavalla ja monissa eri tilanteissa. Monet juhlapyhät ja niiden viettotavat ovat kaupallistuneet niin, että kuvottaa.

Tänä vuonna perheeni osasi yllättää positiivisesti. Vietimme aurinkoista iltapäivää Pirun pajassa. Pirun paja on Pekka Heleniuksen ja Aino Haavion ylläpitämä taidekeskus Klaukkalassa. Paikalla oli kurkkulauluduo Moldurga, joka esitti tuvalaisia lauluja ja kurkkulaulua. Soittimina olivat igil (tuvalainen jouhikko) ja dospuluur (tuvalainen banjo). Perheen miehet ostivat minulle jokainen yhden laulun, aiheet sain valita itse. Valitsin lehmästä, traktorista ja joesta kertovat laulut.
Pirun pajassa oli myös tarjolla mahtavaa mansikkakakkua. Kiitos ihanasta iltapäivästä!

Kiitokset tukijoille!

2007-03-20T14:43:00.000+02:00

Terveiset taalta kevaisesta Washingtonista ja kiitokset kaikille minua aanestaneille! (Valitettavasti koneessa ei ole niita a-kirjaimia, joiden paalla on pilkut, mutta yrittakaa saada selvaa).

Kampanjasta jai hyva mieli. Haluan viela erityisesti kiittaa tukijoukkojani, jotka olivat korvaamattomia. Kiitos myos kaikista niista kannustavista viesteista, joita olen saanut vaalien jalkeen. Pian alkavat mielenkiintoiset hallitusneuvottelut, joten jannittavaa seurattavaa riittaa.

Nyt kerataan taas uusia voimia ja tyo jatkuu!!

Hyvät lukijat ja tukijat...

2007-03-16T20:26:00.000+02:00

Huomenna aamulla räjäytän henkilökohtaiset hiilidioksisipäästöni kattoon ja lennän Washingtoniin OECD-kokoukseen. Vaalityö on nyt tehty ja omat työt kutsuvat jälleen. Kuuden vuoden pituinen maatalouden ympäristöindikaattorityö saa päätöksensä loppukonferenssissa, jossa minulla on kollegani kanssa ilo edustaa Suomea. Kiitos kaikille tukijoilleni ja teille, jotka olette jo minua äänestäneet ja tulette sunnuntaina äänestämään!

Sunnuntaina etsin jonkun sopivan nettikahvilan ja seuraan sieltä vaalien tuloksia. Lupaavalta näyttää ainakin Ylen gallupin valossa! Sen mukaan Vihreät ovat nousseet Vasemmistoliiton ohi 9,7 % kannatuksella!!

Palaan matkaltani ensi viikon torstaina ja ainakin siihen asti tämä blogi on tauolla. Muistakaa äänestää - virtuaaliääniä kun ei vielä lasketa! Hyvä numero on 43!

Kampanjoinnin huippuhetkiä

2007-03-15T20:32:00.000+02:00

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet intensiivisen kampanjoinnin aikaa. Parasta on ihmisten kohtaaminen - vaikka vain pienen hetken ajan, sekä tietysti ne positiiviset palautteet. Isossa Omenassa saamani ruusu, Sellossa eläkkeellä olevan lääkärin tarjoamat kahvit ja munkki sekä tapaamisen jälkeisessä tekstarissa bussikussin positiiviset palautteet joukkoliikennelinjauksistani - näiden innoittamana olen jaksanut monta päivää!

Antoisaa on ollut myös muiden ehdokkaiden kanssa tuntojen jakaminen. Erityisen innostavaa on ollut tehdä vaalityötä yhdessä Keski-Uudenmaan ehdokkaiden Susannan, Sinikan, Lauran, Terhon ja Mikaelin kanssa. Tämän yhteistyön antoisin hedelmä on ollut yhteinen vaalilehtemme Vihreä Voima.

Loppusuora häämöttää. Toivottavsti sunnuntaina saamme nauttia työmme tuloksista!

Britit näyttävät mallia!

2007-03-15T08:30:00.000+02:00

Britannian uuden ilmastonmuutoslakiesityksen mukaan hiilidioksidipäästöjä vähennetään Britanniassa vuoteen 2050 mennessä peräti 60 prosenttia. Britannia on todella tarttunut haasteeseen, sillä viime viikolla EU:n johtajat päättivät, että koko EU-alueella vähenys on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Jos lakiehdotus Britanniassa hyväksytään, on se ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen laillisesti sitovan velvoitteen leikata kasvihuonekaasujen päästöjä. Viiden vuoden välein laaditaan erityinen hiilidioksidibudjetti, joka ohjaisi kehitystä seuraavien 15 vuoden aikana. Suuria investointeja on määrä tehdä tuuli-, aalto- ja aurinkoenergiaan sekä hiilidioksidipäästöjen talteenottoon. Samalla hallitus kannustaa yksityisiä ihmisiä tuottamaan itse energiaa ja myymään sitä.

Myös meillä pitäisi saada aikaan sitovat kasvihuonekaasujen päästöjen vähennystavoitteet. Samalla kannattaa hyödyntää ilmastomuutoksen mukanaan tuomat työllisyysmahdollisuudet. Saksassa työllisyysstrategiaa luodaan parhaillaan uusiutuvan energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen torjunnan varaan. Uusiutuva energia työllistää Saksassa jo nyt 200 000 ihmistä, nämä työpaikat ovat syntyneet pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana. Saksassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian vienti oli jo viime vuonna 6 miljardia euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 15 miljardiin euroon. Suomella on nyt loistava mahdollisuus saada osanasa näistä markkinoista!!

Biodiversiteettiä ja auringossa paistattelua

2007-03-14T12:06:00.000+02:00

Osallistuin eilen maatalouden luonnon monimuotoisuuden neuvottelupäiville Suomen ympäristökeskuksessa. Päivät ovat ympäristö- ja maataloushallinnon sekä neuvonnan yhteinen tilaisuus, joilla pohditaan vuosittain, miten viljelijät voivat edistää luonnon monimuotoisuutta.

Seminaarin pääaiheena oli uusi maatalouden ympäristötuki ja paikalla alan osaajat tutkijoista toimijoihin. Erilaiset kesantojen, monimuotoisuuskaistojen sekä monimuotoisimpiemme luontotyyppiemme - perinnebiotooppien hoito edistää biodiversiteettiä. Käytännön mahdollisuuksia luonnon monimutoisuuden edistämiseen siis on olemassa, turhan usein viranomaisten käytännöstä vieraantuminen ja pilkun viilaus tekevät tukiehdoista kuitenkin erittäin vaikeita toteuttaa.

Ruokatunnilla poikkesin kollegojen kanssa meren rantaan mattolaiturille nauttimaan auringosta, josta Ilta-Sanomien toimittaja pongasi meidät tämän päivän lehteen.

Tilaa juurien ja siipien kasvattamiseen

2007-03-14T08:35:00.000+02:00

Tanskassa nuorisotalon purkaminen ja kirkon rakentaminen tilalle sai nuorison barrikadeille. Kaupunki halusi ilmeisesti lyödä yli sata vuotiaan entisen työväentalon rahoiksi. On meilläkin näin tehty. Nuorten omaehtoinen toiminta ei ole paljoakaan vaakakupissa painanut, kun Lepakko ja Makasiinit jyrättiin.

Tanskassa tilalle on tarjottu uutta paikkaa ja uutta isäntää. Uuden nuorisotalon rahoittajana toimisi säätiö. On ymmärrettävää, että tämä ei nuoria miellytä, sillä vanhalla työväentalolla toimittiin itsenäisesti ilman vierasta rahaa ja ilman isännän ohjausta.

Vaikka Lepakon purkaminen surettaa vieläkin, voi kuitenkin onneksi todeta, että tilalle saatiin Nosturi, jonka remonttia Helsinkiä rahoitti. Sen sijaan Makasiinien kohtalo kirpaisee ilman mitään lohdun aihetta. Mikä aarre makasiinit olisivatkaan olleet Helsingin ydinkeskustan kaupunkikuvassa, kun ne olisivat voineet jäädä edustamaan tiettyä aikaa ja tiettyä toimintatapaa. Meidän kaupungeissamme on aivan liian vähän ajallista kerroksellisuutta!

Joka tapauksessa nuoriso tarvitsee omat tilansa mielekkääseen ajanviettoon. Tilojen on oltava riittävän lähellä ja ne eivät saa olla isännän näköisiä. Nuorilla pitää olla mahdollisuus tehdä niistä omiaan ja oman näköisiään.

Mustarastas lauloi

2007-03-13T06:42:00.000+02:00

Heräsin aamulla viideltä mustarastaan lauluun. Kaunista.

Viime vuosina mustarastaat ovat ryhtyneet laulamaan entistä varhaisemmin, jo keskitalvella, sekä myös talviöinä. Ne muistuttavat meitä ilmastonmuutoksesta.

Mustarastaan laulu on puhdasta ja muistuttaa huilun- ja viulunsoittoa. Ne hakkaavat mennen tullen laulutaidossa esimerkiksi mestarilaulajina pidetyt satakielet. Monet säveltäjät ovat ottaneet mustarastaan laulusta vaikutteita ja sanotaan että Beethoven käytti sävellyksissään mustarastasta lähteenään.

Lopuksi vielä Jarkko Laineen runo:

Rakastunut ihminen on ajasta aikaan yksi ja sama

Suvi-ilta tihkusateessa,

lämpimän asfaltin tuoksu vielä,

myös elämä on juhla eikä vain uni,

puitten lehdissä muisto kaikesta mikä elää,

mustarastaan laulu ja laulu, jota se matkii kultaisin suin;

oman onnemme nojassa me olemme me kaksi.

Perusturvaa kaikille!

2007-03-12T21:23:00.000+02:00

Vihreiden esittämä perustulomalli on saanut aikaan keskustelua!! Ja sitä todellakin tarvitaan, jotta sosiaaliturvamme saadaan uudistettua ja suomalaisten hyvinvointi turvattua.

Perustulomallissa kaikki aikuiset saisivat 440 euroa kuukaudessa verottomasti ilman erillistä hakemusta ja selvityksiä. Perustulo korvaisi muun muassa työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan. Se siis korvaisi nykyisen tukiviidakon. Edelleen maksettaisiin lapsilisiä ja harkinnanvaraista toimeentulotukea sekä elatustukea. Eläkeläisille taattaisiin 600 euron vähimmäiseläke. Töistä saadusta tulosta maksettaisiin 39 % veroa, kun palkka on alle 5000 euroa/kk ja sen jälkeen 49 %. Lopputuloksena käteen jää vähintään yhtä paljon kuin nykyään. Käytännössä köyhimmät voittaisivat ja rikkaat maksaisivat hieman enemmän.

Perustulon avulla työttömien on helppo ottaa vastaan lyhyitä tai osa-aikaisia töitä. Niistä saa työkokemusta, joka antaa paremmat mahdollisuudet kokopäiväiseen työhön. Helpottamisen lisäksi perustulo kannustaa pientenkin töiden tekemiseen - töitä tekemällä saa aina lisää rahaa. Nykyisessä järjestelmässä näin ei todellakaan ole.

Perustulo on vähemmän byrokraattinen, reilu ja työhön kannustava ratkaisu. Nykyinen tukiviidakko on aiheuttanut sen, että työttömyyttä helpottamaan tarkoitettu avustus voi vaikeuttaa töiden vastaanottamista. Kun töiden vastaanottaminen on kannattavaa, kertyy myös työkokemus, joka auttaa tekemään töitä jatkossakin.

Perustulo on valtiolle kustannusneutraali. Se rahoitetaan ympäristöverojen korotuksella ja yksityishenkilöiden pääomatulojen nostamisella.

Lue lisää viimeisimmästä Suomen kuvalehdestä, jossa perustulosta kirjoitetaan näin: "Perustulo on aatteellinen vallankumous. Hallintoalamaisista, holhokeista, objekteista, tulisi omasta elämästään itse päättäviä, subjekteja. Loukut avautuisivat: työn tekeminen todella lisäisi aina hyvinvointia ja tuloja eikä enää uhkaisi kansalaisen taloutta, kuten nykyjärjestelmässä. Ihminen voisi kehittää itseään tai tehdä työtä, tarpeen mukaan, eri elämäntilanteissa joustavasti, itselleen sopivasti, perustulon turvaamana." Tutustu perustulomallin laskelmiin täällä.

Jätevedenpuhdistamo Olarin Friisinkallioille

2007-03-09T21:04:00.000+02:00

Espoossa Olarin Friisinkallioita ehdotetaan jätevesipuhdistamon paikaksi. Nykyinen Suomenojan puhdistamo halutaan pois, koska alue on sopivaa asunnoille. Niinpä niin, totta kai on sopivaa - meren rannalla.... Friisinkalliot ovat kuitenkin lähes tulkoon ainoa alue, mitä Olarissa on viheralueita jäljellä. Niin tiukkaan on Kuitinmäkikin rakennettu.

Minulle nuo kalliot ovat tutut, sillä käytännössä voin sanoa, että lähes kymmenen vuoden ajan vietin siellä aikaa päivittäin. Asuin nimittäin aivan Friisinkallioiden laidalla ja kävin siellä koirani kanssa aamu- ja iltalenkillä. Kallioilla on upeita mäntyjä ja avokallioita. Alueella on myös suo, jonka laidalla kävimme usein hirviä ihailemassa. Mahtaakohan vielä Puolarmetsän puolella olla säilyneenä lähde, josta kävimme juomassa?

Friisinkallio on historiallisesti arvokasta aluetta, sillä se on entistä merenrantaa. Olen aivan vakuuttunut, että Espoosta löytyy parempikin paikka jäteveden puhdistamolle kuin tämä erittäin tärkeä virkistysalue.

Pehmeät löylyt ja koivun lehtien tuoksua

2007-03-09T06:23:00.000+02:00

Saunoin eilen illalla Vihreiden Naisten naisten päivän löylyt Arlan saunassa Helsingissä. Mahtavat löylyt ja viehättävä paikka. Suosittelen!

Maatalous ja sinilevättömät kesät

2007-03-08T13:42:00.000+02:00

Tänään julkaistussa tiedotteessaan WWF peräänkuuluttaa reilua rahoituspakettia seuraavaan hallitusohjelmaan Itämeren suojelemiseksi. Tiedotteessa todetaan, että kosteikot ovat tehokkain keino vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. Tästä uskallan kuitenkin olla eri mieltä. Hyvä lukija, nyt lienee paikallaan varoitus: tästä jutusta tulee pitkä!

Maatalous on merkittävin vesistöjen kuormittaja Suomessa. Sen osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on 63 % ja typpikuormituksesta 51 %. Kuormitus kohdistuu voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Myös Pohjanmaalla, Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kuormitus on suurta. Miksi maatalous edelleen kuormittaa vesistöjä ja erityisesti Itämerta, vaikka yli 90 % viljelijöistä maksetaan maatalouden ympäristötukea lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa?

Kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan Unioniin otettiin käyttöön maatalouden ympäristötuki. Ympäristötuella maksetaan viljelijöille korvausta ylimääräisistä ympäristötöistä, joita he tilallaan tekevät. Osa ympäristötuen toimenpiteistä kuten lannoitusehdot sekä pellon reunoille jätettävät pientareet ja suojakaistat ovat pakollisia, osan toimenpiteistä viljelijä voi valita itse. Periaatteessa ympäristötuen rakenne on nerokas: se takaa tietyn ympäristönsuojelun perustason maataloudessa ja lisäksi mahdollistaa tehokkaammat ympäristönsuojelutoimet viljelijän niin halutessa. Ennen EU aikaa Suomen maatalous oli suojattu ulkomaiselta kilpailulta, liittymisen yhteydessä maataloustuotteiden hinnat laskivat EU:n tasolle. Tämän takia viljelijöille etsittiin kompensaatiota kaikin mahdollisin keinoin ja myös osittain ympäristötukeen sisällytettiin tulotukielementtejä. Eli käytännössä viljelijöille maksettiin ympäristönsuojelun nimissä tukea asioista, jotka eivät vaatineet heiltä ylimääräisiä ponnistuksia vaan olivat osa tavanomaista viljelykäytäntöä.

Ympäristötuen vaikuttavuutta ei pidä kuitenkaan aliarvioida. Se on reilun kymmenen vuoden aikana muuttanut viljelijöiden asennetta ja käytäntöjä ympäristöystävälliseen suuntaan. Monet ympäristötoimet, jotka ovat nyt osa normaalia tilan arkipäivän toimintaa, herättivät viljelijöissä vielä suurta huvitusta tai hämmennystä 1990-luvun alun tilakäynneillä. Viimeisen vuosikymmenen aikana suorat valumat lantaloista on saatu pääsääntöisesti loppumaan ja painopiste on siirtynyt peltoviljelyn puolelle. Samalla on siirrytty vaiheeseen, jossa kuormituksen muutokset ovat hitaita. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaikutukset näkyvät tällä hetkellä ravinteiden käyttömäärien vähenemisenä ja peltomaassa ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Kuitenkaan vaikutuksia vesistöissä ei vielä ole ollut havaittavissa. Syynä tähän on, että vaikutukset vesistöissä näkyvät luonnossa erittäin hitaasti ja myös siksi, että toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita.

Uskon siis, että jotain on saatu aikaan, mutta erittäin paljon on vielä tekemättä. Kosteikoilla on tärkeä merkitys, mutta vesiensuojelullisesti ehdottomasti tärkein toimenpide ympäristötuessa on lannoitus. Siinä säädellään itse kuormituksen aiheuttajaa, eikä vain estetä ravinteiden huuhtoumista vesistöihin. Valtakunnalliset ravinnetaseet kertovat peltoihin tulevien ja sieltä lähtevien ravinteiden erotuksen. Sekä typpi- että fosforitaseet ovat olleet valtakunnallisesti laskevia. Mutta alueellisesti niissä on suuriakin eroja. Karjavaltaisilla alueilla on typen ylijäämä ollut jopa 70 kg hehtaarille. Missä muussa yritystoiminassa yrittäjällä on varaa haaskata näin paljon tuotantopanoksia hukkaan? Lannoitteet ovat kalliita, rationaalisen viljelijän olettaisi käyttävän vain sen verran lannnoitteita, kun kasvit tarvitsevat. Tämä osoittaa, että ympäristötuen lannoitusehdot eivät ole toimineet.

Toinen keskeinen vesiensuojelutoimenpide ympäristötuessa on vaatimus peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Talviaikaisella kasvipeitteisyydellä suojataan pellon pintaa sade-, sulamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta ja samalla estetään maa-ainekseen sitoutuneen fosforin ja veteen liuenneen typen huuhtoutumista vesistöihin ja pohjavesiin.

Vesistöjen varsille perustettavat suojavyöhykkeet ja kosteikot ovat myös tärkeitä. Tutkimusten mukaan suojavyöhykkeisiin sitoutuu vähintään puolet pintavalunnan typestä ja 40 prosenttia fosforista. Lisäksi suojavyöhykkeeksi jätetty pellon osa lakkaa kuormittamasta ympäristöä. Kosteikoilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta ja näin lisätään viipymää. Samalla vähennetään ojien ja vesistöjen uomaeroosiota sekä laskeutetaan ja poistetaan veden kuljettamia maa-aineksia ja ravinteita. Niiden vesiensuojelullinen merkitys on kuitenkin pääasiassa paikallinen, niillä yksin ei ongelmaa ratkaista. Nykyisen tukijärjestelmän avulla kosteikkoja on kuitenkin perustettu vain muutama sata kappaletta. Ongelmana on ollut se, että ympäristötuki on pinta-ala perusteinen tuki, eikä tällaisen investointityyppiseen toimenpiteeseen ole saatu riittävän korkeaa tukitasoa, koska sopimusalat ovat pieniä. Kosteikon perustamiskustannukset ovat korkeita ja siihen tulee tarjota riittävästi porkkanaa, että hankkeisiin halutaan sitoutua. Vuodesta 2008 onkin mahdollista saaada kosteikkojen perustamiseen investointitukea.

Siis, ympäristötuessa on paljon toimivia toimenpiteitä. Niiden ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus perustuu tutkimuksiin ja viljelijöiden on mahdollista toteuttaa niitä tiloillaan. Ongelma on kuitenkin se, että tiettyjen toimenpiteiden ehdot ovat jääneet liian löysiksi ja lisäksi ympäristötuessa on mukana edelleen tulotukitoimenpiteitä. Keskustan maatalouspolitiikka on runnonut nämä omat näkemyksensä asiasta läpi ilman suurempia vastalauseita jokaisessa ympäristötukivalmistelussa. Niin myös valitettavasti tässä viimeisemmässä, jossa valmisteltiin ympäristötuki seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi.

Muistakaa, että äänestämällä voi vaikuttaa vesistöjen tilaan. Omat lapseni eivät enää pääse nauttimaan sinilevittömistä kesistä, mutta toivottavsti heidän mahdolliset lapsensa taas voivat huoletta nauttia Suomen puhtaista vesistä!

Onnellista naisten päivää kaikille naisille!

2007-03-08T11:57:00.000+02:00

Eiliset uutiset kertoivat, että EU:n tasa-arvokomitean raportin mukaan naisen euro on EU:ssa 85 senttiä. Meillä Suomessa on laskettu, että naisten palkat ovat noin 80 prosenttia miesten palkoista. Eli paljon on vielä tehtävää!!

Muistan itse, kun lukioaikoina olin kesätöissä Tapiolan Lämpö nimisessä kiinteistöhuolto yrityksessä. Työ oli kitkentää ja haravointia. Satuin juttelemaan samassa työssä olevan rinnakkaisluokkalaisen pojan kanssa palkoista ja minulle paljastui, että hän saa enemmän palkkaa kuin minä. Aikaisempaa työkokemusta kummallakaan ei ollut, eikä alaan liittyvää koulutusta. Huomautin asiasta työnjohtajallemme ja sain vastaukseksi, että poika saa korkeampaa palkkaa, koska hän voi tarvittaessa käyttää ruohonleikkuria. Ilmoitin heti, että minäkin voin kyllä käyttää ruohonleikkuria ja tekisinkin sen ihan mielelläni, sillä itsevetävän ruohonleikkurin perässä kulkeminen olisi huomattavasti kevyempää kuin kitkeminen. Asiaa luvattiin harkita, mutta ikinä en päässyt koneiden kanssa työskentelemään eikä palkka noussut. Tämä oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen kokemukseni, kuinka naiset eivät ole tasa-arvoisia työelämässä miesten kanssa. Tänään uutisissa kerrottiin, että palkkasyrjintä on yleisintä valtion työpaikoilla.

Naisten päivänä juhlitaan meillä myös nuoremman poikani synttäreitä! Toinen tasa-arvoon liittyvä muisto on tasan kymmenen vuoden takaa, kun Samuel syntyi. Saavuimme Lahden keskussairaalaan synnyttämään ja tiesin heti, että nyt on kiire. Meidät vastaanottanut mieshenkilö ei kuitenkaan ottanut kuuleviin korviinsa hoputuksiani vaan pyöri ja hyöri synnytyssalissa eikä hakenut kätilöä paikalle. Niin Samuel sitten päätti syntyä ja homma oli ohi hetkessä. Minulle selvisi vasta jälkeen päin, että synnytyksessä apuna toiminut mies olikin kätilö. Niin tiukassa ovat miesten ja naisten roolit omassakin päässäni, etten ollut moista asiaa ymmärätänyt, vaikka se minulle oli kerrottu.

Toivon, että olen itse äitinä osannut opettaa pojilleni jotakin maailmasta, jossa miehet ja naiset olisivat oikeasti tasa-arvoisia.

You`ll never walk alone...

2007-03-07T21:31:00.000+02:00

Voi mikä viikko! Ja nyt en puhu vaaleista vaan maaleista! Viime lauantaina saavuin Espoon kampanjointireissulta kotiin juuri parahiksi todistaakseni, että Manu jyräsi Liverpoolin Anfieldillä. Heti lisäajan alussa Ronaldon vapaapotkun jälkeen O'Shea tykitti pallon tyhjään maaliin. Surkeaa...

Eilen kotiuduttuani partiolaisten paneelista sain kuitenkin todistaa, että Liverpool pudotti Barcan ulos Mestarien liigasta. Onneksi Pool voitti ensimmäisen ottelun 2-1, joten vaikka eilinen matsi päättyi Barcan voittoon 1-0 Pool jatkaa!!! Mutta miksi Sami on vaihtopenkillä? Kertokaa mulle mitä siirtymishuhuja on liikkeellä!

Ole valmis! (partiolaisten tunnus)

2007-03-07T12:12:00.000+02:00

Ennakkoäänestys alkoi tänään! Äänestämässä voi käydä seuraavissa paikoissa.

Eilen illalla osallistuin partiolaisten paneeliin. Illan aikana keskusteltiin muun muassa ilmastomuutoksesta, Itämerestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta, opintorahasta ja retkeilyalueidden riittävyydestä. Itse olin pitkänlinjan partiolaisena todella otettu saadessani osallitua paneeliin.

On vaikeaa arvioida kuinka paljon partio on eläämääni vaikutanut, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että PALJON! Partioaikani Leppäpirkoissa vaikutti varmasti uravalintaan, sain sieltä muutamia elinikäisiä ystäviä ja valtavan määrän taitoja ja unohtumattomia kokemuksia. Kuka tietää, miten erilainen nuoruuteni olisikaan ollut ilman partiota.

Nyt lähden kahvin keittoon! Tervetuloa Rajamäen S-marketille Tarjan päivän kahveille klo 16-18!

Joukkoliikenne tai paremminkin sen puute puhututtaa

2007-03-06T12:38:00.000+02:00

Viime sunnuntaina Klaukkalan talvimarkkinoilla kolme kuntalaista kertoi minulle harkitsevansa muuttoa pois Nurmijärveltä surkeiden joukkoliikenneyhteyksien takia. Lintumetsästä Helsingissä työssä käyvä kertoi, ettei yhteyksiä Lintumetsästä Klaukkalan linja-autoasemalle ole ja koska linja-autoasemalla ei ole parkkipaikkoja, on hän pakotettu ajamaan autolla ainakin Vantaankoskelle, mutta ajaa usein saman tien Helsinkiin asti.

Toisessa tapauksessa jouduttiin perheen lapsia kyyditsemään autolla erilaisiin harrastuksiin, vaikka lapset olivat jo sen ikäisiä, että voisivat kulkea bussilla. Mutta kun kunnan sisällä bussiyhteydet ovat lähes olemattomat. Kolmas henkilö kertoi muuttaneensa Mäntysaloon 70-luvulla, koska aluetta markkinoitiin silloin jo sillä, että junarata saadaan pian! Nyt hänellä oli jo asuntokaupat käynnissä Vantaalla junaradan varrella.

Kuuma kunnissa tehdyssä joukkoliikenne kyselyssä nurmijärveläiset olivat kaikkein tyytymättömimpiä joukkoliikenteeseen. Eikä ihme! Kun kunnan väkiluku kasvaa edelleen nopeaa vauhtia, eikö nyt olisi aika panostaa joukkoliikennehankkeisiin, kun kuitenkin tiedetään, että niiden totetuminen joka tapauksessa vie vuosia.

2007-03-05T12:59:00.001+02:00

Luukutus käytännöt

2007-03-05T12:59:00.000+02:00

Teimme Keski-Uudenmaan vihreiden ehdokkaiden yhteisen vaalilehden, joka sai nimekseen Vihreä Voima. Nurmijärvellä jaamme yhteensä 17 000 lehteä. Lisäksi omaa esitettäni luukutetaan Nurmijärven ulkopuolella. Tällaisesta urakasta ei ehdokas selviä ilman apua. Meillä jakeluun on osallistunut Nurmijärven Vihreitä, osa jalkapallojoukkueeni Nöffin naisista, poikieni luokkakavereiden vanhempia ja muita ystäviä. Suurkiitokset teille kaikille tästä korvaamattomasta avusta!!!

Meillä on yhteiset pelisäännöt lehtien jakamisessa. Vihreät esitteiden jakajat eivät missään nimessä halua loukata ketään laittamalla esitteitä "ei mainoksia"-luukkuihin, mutta joskus rapatessa roiskuu. Kiireessä saattaa vasta esitteen pudotettuaan huomata, että sisäkannessa lukee kielto ja sitten ei saa enää vetäistyä mainosta pois. Samoin voi käydä pimeässä, jos teksti on postilaatikossa kovin pienellä tai huomaamattomalla. Osa jakajista on näin toimittuaan luukuttanut anteeksipyyntölapun esitteen perään. Pyydämmekin tässä nyt julkisesti anteeksi niitä väärin luukutettuja lehtiä ja esitteitä.

Sami Suomalainen kirjoittaa blogissaan lehtien jaoasta saamastaan palautteesta. Huolestunut kansalainen on paheksunut sitä, että vihreät jakavat esitteitä autolla. Me olemme Nurmijärvellä sopineet, että jaamme kaikki taajamat ja tiiviit omakotialueet jalkaisin. Nurmijärven yhdyskuntarakenne on kuitenkin sellainen, että haja-asutusalueelle joudumme jakamaan myös autoilla.Useat Vihreät ehdokkaat kampanjoivat pienillä vaalibudjeteilla. Meillä ei ole mahdollisuutta ostaa näkyvyyttä lehdistä eikä ostaa esitteiden jakelupalvelua esimerkiksi Postista. Siksi tällainen talkooporukalla luukuttaminen on meille tärkeä viestintäkeino. Yritämmekin siis saada esimerkiksi Nurmijärven alueen jaettua mahdollisimman kattavasti. Voimia kaikille lehtien ja esitteiden jakajille!!

Suojelurahaa valtiolle

2007-03-02T10:11:00.000+02:00

Olen seurannut mielenkiinnolla Ylimuonion metsähakkuista käytyä kiistaa, joka päättyi tällä viikolla mielenkiintoiseen ratkaisuun.

Kaksi paikallista matkailuyrittäjää maksaa valtiolle siitä, että Metsähallitus pidättäytyy hakkuista kymmenen vuoden ajaksi noin 7000 hehtaarin alueella. Korvauksen suuruutta ei ole julkistettu. Alueella ovat tärkeät aihkimetsät, jotka ovat Metsähallituksen vanhoja luonnonhoitometsiä. Niitä ei aikoinaan otettu Naturaan vaan ne jäivät metsätalousmaaksi. Alue on paikallisille matkailuyrittäjille tärkeää työmaata, jossa vierailee tuhansia matkailijoita vuodessa.

77 tutkijaa lähetti ministeri Korkeaojalle avoimen kirjeen, jossa he vetosivat Metsä-Lapin luonnontilaisten metsien puolesta. Vastaus oli selkeä: Metsähallituksella on tietty tulostavoite, joka on täytettävä.

Onko oikein, että paikalliset matkailuyrittäjät maksavat valtiolle suojelurahaa, jotta voivat jatkaa elinkeinoaan? Etenkin kun tutkijat arvioivat matkailun hyödyt Muoniossa suureemmiksi kuin hakkuiden nettotulot. Mielestäni Metsähallituksen tulostavoitteet tulisi saada kohdalleen, eikä rahastaa paikallisia.

Historian havinaa

2007-03-01T13:03:00.000+02:00

Eilen vietettiin Vihreiden 20-vuotisjuhlia Helsingissä. Tilaisuudessa julkistettiin Vihreän Liiton historiikki ja muutenkin muisteltiin menneitä. Uppouduin myös itse muistelemaan omaa vihreää historiaani.

Oli vuosi 1988, kun Raimo Inkinen pyysi partiokavereistaan minua ja Pehkosen Ekiä kunnallisvaaliehdokkaiksi Espoossa. Olin kesätöissä Helsingin kaupungin puisto-osastolla ja muista kuinka työnjohtajani Linkolan Leena kannusti minua lähtemään ehdokkaaksi. Suostuimme Ekin kanssa lopulta molemmat ja sain yllätyksekseni niin paljon ääniä, että pääsin varavaltuutetuksi. Itse äänestin Ekiä.

Olin 24-vuotias puutarhatieteen opiskelija, joka suhtautui varsin kriittisesti puolueeseen ja sen jäsenten vihreyteen. Nyt ole 43-vuotias eduskuntavaaliehdokas, joka onneksi on oppinut suvaitsevaisuutta vuosien varrella, mutta kuitenkin säilyttänyt kriittisen tavan tarkastella asioita. = )

Eiliset juhlat olivat hienot ja tunnelma lämmin. Oli mukavaa nähdä ehdokaskollegoita muutenkin kuin pilkkihaalareissa toreilla värjöttelemässä!

Kulttuuria kansalle!

2007-02-27T08:37:00.000+02:00

Kaikkien vaalikiireiden keskellä päätin uhrata lauantain "kaikelle muulle". Tein koiran kanssa pitkän lenkin, kävin kummityttöni 14-vuotis syntymäpäivillä ja illalla ruokin kulttuurinälkääni KOM-teatterissa katsomalla "Loppukilpailu" -nimistä näytelmää. Ennen kaikkea nautin lempinäyttelijäni Pekka Valkeejärven esityksestä, mutta Marja Packalen teki myös huikean roolityön ukrainalaisena vinttikoirana!

Edellinen teatterielämykseni olikin jo viime kesältä, kun kävin Kivi-juhlilla katsomassa Kullervoa. Nurmijärvihän on tunnettu Kivi-juhlistaan, mutta tehdään Nurmijärvellä muutakin teatteria. Odotan muun muassa innolla kansalaisopiston huhtikuun ensi-iltaa Myrskyluodon Maijasta.

Kulttuurin tukeminen jää usein kunnissa tiukan taloudellisen tilanteen takia pienten avustusten varaan. Kulttuuria tuotetaan talkootyönä, lainatiloissa ja vuokravaatteissa eikä työtunteja lasketa. Kulttuurin rahoitusta ei kuitenkaan voi jättää kaupallisuuden tai ihmisten hyväntahtoisuuden varaan. Erityisesti pitää muistaa huolehtia isojen vakiintuneiden kulttuurintuottajien ulkopuolisesta kulttuurista. Tiesittekö muuten, että Suomessa on eniten harrastelijateattereita väkilukuun suhteutettuna koko Euroopassa.

Australia kieltää hehkulamput

2007-02-22T17:30:00.000+02:00

Olin eilen Timo Juurikkalan kanssa kampanjoimassa Vantaalla, Hyrylässä ja Nurmijärvellä. Vaikka pakkasta oli reilusti, tunnelma oli lämmin!

Klaukkalan S-marketilla kävin mielenkiintoisen keskustelun kansalaisen kanssa, joka kertoi, että Vattenfall oli lähettänyt asiakkailleen kupongin, jolla sai kaupasta energiansäästölampun. Järkevää, sillä energiansäästölamppu kuluttaa vain noin viidesosan hehkulampun tehosta ja kestää jopa kymmenen kertaa pidempään.

Australiassa hehkulamppujen käyttö kielletään vuoteen 2010 mennessä. Australian ympäristöministeri kertoo, että lamppujen vaihto vähentää Australian kasvihuonekaasujen määrää neljällä miljoonalla tonnilla vuoteen 2015 mennessä. Jos kaikkialla maailmassa vaihdettaisiin lamput nyt, energian kulutus vähenisi viisi kertaa Australian vuotuisen energiankulutuksen verran. KTM:n energiaosastolla on laskettu, että hehkulamppujen poistaminen Suomessa vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 300 000 tonnia vuodessa. Energiaa säästyisi noin puolet loviisan ydinvoimalan toisen yksikön tuotannosta.

EU:n tulisi ehdottomasti seurata Australian esimerkkiä. Tällä kertaa kepin käytöstä hyötyisi myös kuluttaja, sillä vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin voi sähkölaskussa vuoden aikana säästää jo useita kymmeniä euroja!

Sanoista teoksi ilmastopolitiikassa

2007-02-20T17:59:00.000+02:00

VaTT:in kovat väitteet siitä, että EU:n päästötavoitteisiin sitoutuminen veisi meiltä 60 000 työpaikkaa, on kyseenalaistettu jo useilta tahoilta. VTT:n mukaan sähkön hinnannousu saattaa jopa kasvattaa Suomen kilpailukykyä, kun tehokas, energiavaltainen teollisuus sopeutuu toimimaan markkinasähköllä tai korkeammalla sähkön hinnalla. VATT:n raportissa ei tarkastelu lainkaan sitä kuinka paljon uusia työpaikkoja ympäristöteknologia voisi meille tuoda. Sitran viime viikolla julkaseman raportin mukaan esimerkiksi tuulivoimatuotannon kehittäminen voisi työllistää Suomessa ensi vuosikymmenen lopussa peräti 18 000 ihmistä. Bioenergian tuotanto voisi tuoda tuloja ja tuhansia työpaikkoja erityisesti maaseudulle. Saksassa uusiutuva energiateknologia työllistää jo 160 000 ihmistä.

Loppujen lopuksi uutisiin Brysselistä voi olla tyytyväinen. EU:n ympäristöministerit hyväksyivät kasvihuonekaasujen vähentämisen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästömäärään. Päästörajoitus voi olla 30 prosenttia, jos muut suuret teollisuusmaat tulevat mukaan rajoitustalkoisiin. Saksa ilmoitti, että sen parlamentti hyväksyisi jopa 40 prosentin leikkauksen. Suomen täytyy ottaa mallia Saksan kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, eikä tyytyä mitättömiin vähennyksiin. Toivottavasti puolueet muistavat myös vaalien jälkeen ilmatopolitiikan tärkeyden ja puheet muuttuvat teoiksi!

Luomua - kyllä kiitos, ydinvoimalle ei!

2007-02-18T12:10:00.000+02:00

Takana on touhukas viikko. Kirjoitin ympäristöhallinnon lausunnon maatalouden ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta, palaveerasimme asiantuntijoiden kanssa nitraattiasetuksen tulkintoihin liittyen , kävin alustamassa Suomen luonnonsuojeluliitossa maatalouden ympäristötuen mahdollisuuksista yhdistyksille sekä lupamenettelyn keventämiseen liittyvä työryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, aloitti työnsä viikon lopuksi perjantaina. Keskiviikkoiltana pidimme Heidi Hautalan kanssa luomu- ja lähiruokaillan Klaukkalassa ja torstaina oli meidän pojilla Syrjälän koulussa diskoilta. Ehdokasnumerotkin tulivat torstaina. Sain numerokseni ikäni eli 43! Siinä viikon kokokohdat! =)

Luomu- ja lähiruokaillan keskusteluissa esille tulivat esille luomun ympäristöystävällisyys, terveelliyys, jäljittettävyys ja hyvä maku. Erityisesti luomun edistämistä pidettiin tärkeänä julkisen sektorin keittiöissä ja luomuviennillä nähtiin olevan suuriakin mahdollisuuksia. Klaukkalassa markettien luomutarjonta tiedettiin aika kehnoksi ja luomuruokapiiriin toivotettiinkin uudet jäsenet tervetulleiksi. Kiitos kaikille mukana olleille!

Vaalikoneen kautta sain kysymyksen kielteisestä ydinvoima kannastani. Olen todellakin sitä mieltä, että kun satsataan energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin riittävästi, ei tarvita lisäydinvoimaa. Puheet uusiutuvista energianlähteistä ovat nyt kaikkien huulilla, mutta puheet enrgiansäästöstä sivuutetaan usein epärealistisina.

Energian käyttöä voidaan tehostaa useilla keinoilla. EU:n komission mukaan Euroopassa on mahdollista säästää energiaa 15 % seuraavan 10 vuoden ajan. Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat noin kolmasosan koko maan sähköstä. Tehokkaimmilla moottoreilla ja taajuusmuuntajilla voitaisiin vähentää sähkön kulutusta. Teollisuudessa puolet liiketaloudellisesti kannattavista säästöhankkeista on vielä toteuttamatta. Vaikka Motiva onkin tehnyt merkittävää työtä julkisen sektorin kiinteistöjen energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuden huomioon ottamisessa hankinnoissa, on merkittävä osa säästömahdollisuuksista käyttämättä. Mielenkiintoisia ovat ESCO-hankkeet. Niissä energiayhtiö vastaa säästöhankkeen rahoituksesta ja toteutuksesta. Investoinnit maksetaan takaisin saaduista säästöistä. Toisaalta energiayhtiöiden rooli sähkönsäästössä on ristiriitainen, koska liiketoiminta tunnetusti perustuu taloudellisen voiton tavoitteluun. Matalaenergiatekniikoilla uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa kolmasosaan nykyisestä. Energiansäästöllä säästetään myös rahaa ja luodaan uusia työpaikkoja. Kätevää!!

Metsistä ja pellolta saatavan bioenergian hyödyntämistä tulee jatkaa. Metsähakkeen osalta käyttämätöntä potentiaalia on vielä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan maatiloista voisi tulla energiaomavaraisia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puolivälissä ne voisivat myydä sähköä Olkiluodon toisen reaktorin vuosituotannon verran. Yhdessä metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa?

Kokoomus on esittänyt, että ydinvoima on puhdas, turvallinen ja kotimainen energianmuoto. Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa. Yhtä uraanikiloa kohden syntyy kaksi tuhatta kiloa radioaktiivista jätettä, puhtaasta energiamuodosta ei siis voi puhua. Ydinvoiman kotimaisuusaste ei myöskään pidä paikkaansa, koska viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua ja puolalaista työvoimaa. Ydinvoiman turvallisuutta ei myöskään voida turvata missään olosuhteissa. Esimerkkeinä voisi ottaa viime aikojen tapahtumat Ruotsin ydinvoimaloissa, joista lisää voi lukea esimerkiksi Janne Länsipuron blogista. Viime viikolla myös Tarja Halonen otti kantaa ydinvoimaan. Hän on totesi, että ydinvoima on vain siirtymävaiheen ratkaisu: "pelkään että se on vain aspiriini, lyhytkestoinen lääke". Olen kaimani kanssa samaa mieltä!

Kallista peltoa Vantaalla!

2007-02-13T20:57:00.000+02:00

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti eilen ostaa pörssiyhtiö Spondalta eli käytännössä valtiolta peltoa 60 euron neliöhintaan Marja-Vantaan keskustan alueelta. Vantaalaiset veronmaksajat siis maksavat peltohehtaarista 600 000 euroa. Siinä on pellolla hintaa!! Hinta on aivan liian korkea ja on selvää, että se nostaa tulevissa kaupoissa maan hintatasoa roimasti Vantaalla ja lähikunnissa.

Hallitusohjelmassa luvataan hallituksen edistävän asuntotuotantoa ohjaamalla kunnille maata kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten. Näissä kaupoissa on kyllä toimittu hallitusohjelman vastaisesti. Näinkö se pääkaupunkiseudun asunto-ongelma ratkeaa? Kaavoittamattomasta raakamaasta maksetaan huikeita summia, jotka varmasti heijastuvat asuntojen hintoihin.

Toisaalta oliko Vantaan valtuustolla enää mahdollisuutta toimia toisin, kun lunastusta ei oltu tehty ajoissa. Nyt pelättiin lunastuksen viivästyttävän koko Marjaa Vantaa projektia. Useissa kunnissa maapoliittisten keinojen käyttö on nihkeää. Lunastusoikeutta ei käytetä, vaikka se olisi tehokasta. Kunnissa on tietyt toimintaperiaatteet, joita on vaikea muuttaa. Nurmijärvellä vihreät ajoivat korotettua kiinteistöveroa rakentamattomille tonteille, jotta Nurmijärven kartta ei olisi niin haulikolla ammuttu. Asia meni läpi vasta kun se tuli lakisääteiseksi ja silloinkin alhaisimmalla mahdollisella prosentilla.

Ehdokkaan arkea

2007-02-12T20:25:00.000+02:00

Näin siis viime torstaina Kino Juhassa Epämiellyttävä totuus elokuvan Nurmijärven ensi-illassa. Ja näin ylihuomenna Klaukkalassa:

Vihreiden kansanedustajaehdokkaat Heidi Hautala ja Tarja Haaranen keskustelevat luomu- ja lähiruoasta Klaukkalassa Isoniitun koululla 14.02.07 klo 18.30 alkaen. (Löydöskuja 2, linja-autoasemalta kirkon ohi suoraan, Yli-Kunnarinmutkan kautta Löydöskujalle.)

Kansanedustaja Heidi Hautala toimii Suomen luomumarkkina strategiaryhmän puheenjohtajana. Viime vuoden lopulla valmistuneen strategian 2007-2015 tavoitteena on saada Suomi Euroopan kärkimaaksi luomutuotannossa sekä kasvattaa kotimaan vähittäiskaupassa luomuruoan osuus 6 prosenttiin. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Tarja Haaranen on työssään vaikuttanut muun muassa viljelijöille maksettavan luomutuen kehittämiseen sekä ollut aloitteellinen luomu- ja lähiruoan käytön edistämisessä Nurmijärvellä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Yleisöllä on mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä luomu- ja lähiruoan käytöstä äänestämällä.

On mukavaa, että kampanjointi on nyt alkanut! Tähän astinen vaalikoneisiin vastaaminen alkoikin jo tuntua turhan yksinäiseltä puuhalta. Vaalikoneissa ja -kyselyissä mielenkiintoisinta oli kysymysten laajuus. Kansanedustajaehdokkalla on tietenkin oltava mielipide asiaan kuin asiaan.

Tapaamisiin!

Iloa pienistä asioista

2007-02-10T16:51:00.000+02:00

Olen todella ylpeä itsestäni! Päivitin tänään ensimmäistä kertaa itse nettisivujani ja se oli todella helppoa. Elikä reseptipalvelu pelaa taas! Helmikuun herkuksi ehdotan nokkosfetapiirasta. Eduskuntavaali sivuilta löydät myös tukijoiden nimilistan. Tarkkaile sivujani, saatat löytää kaikkea uutta ja mielenkiintoista!

Kutsu Sinulle

2007-02-04T17:53:00.000+02:00

Minulla ja Nurmijärven Vihreillä on ilo kutsua Sinut ja ystäväsi katsomaan Epämiellyttävä totuus -elokuvaa torstaina 8.2. klo 18.30 Kino Juhaan Nurmijärven kirkonkylälle (Keskustie 7).

Epämiellyttävä totuus on tosikertomus Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren ristiretkestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Maailman pelastaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta on Al Goren elämäntehtävä, hän on tehnyt tätä pitkään. Davis Guggenheimin ohjaama elokuva on silmät avaava ja terävä henkilökuva Goresta ja hänen "kiertävästä ilmastonmuutosshowstaan". Nokkelasti, älykkäästi ja toiveikkaasti tehty Epämiellyttävä totuus tuo ilmi Goren väitteen siitä, että ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan tämän hetken suurin moraalinen haaste.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lunasta lippusi ilmoittautumalla sähköpostiosoitteeseen minna.ertimo@kasvuhuone.fi tai soittamalla Minnalle numeroon 050-3513874. Pyydän ilmoittautumisia ensisijaisesti sähköpostilla.

Terveisiä Mikkelistä luomupäiviltä ja keskustelu jatkuu Klaukkalassa

2007-02-03T17:13:00.000+02:00

Osallistuin viikolla valtakunnallisille luomupäiville. Mikkeliin kokoontuivat 260 kaupan, ammattikeittiön, jalostuksen, alkutuotannon sekä neuvonta- ja tutkimustyön osaajaa.

Luomualan eri toimijat viljelijöistä teollisuuteen, kauppaan, vientiyrityksiin ja ammattikeittiöihin ovat laatimassa yhteistä strategiaa, jonka tarkoitus on yhteistyön avulla poistaa markkinaketjun pullonkaulat ja nostaa luomumarkkinat kansainväliselle tasolle. Suomi on EU-maiden kärkijoukossa kun katsotaan viljelypinta-alaa. Mutta ketju pettää pahemman kerran, kun kaikista elintarvikeostoista luomun osuus on alle prosentin ja jopa puolet luomutuotannosta myydään tavanomaisena.

Uudessa luomustrategiassaon tavoitteeksi astettu, että luomuostojen osuus on 6 % vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Suomessa luomu ei ole päässyt erottautumaan ja kirkastamaan profiiliaan, koska liian monella taholla sitä pidetään uhkana tavanomaisen kotimaisen tuotannon maineelle.

Ammattikeittiöissä luomun mahdollisuudet on tunnistettu. Portaat Luomuun -ohjelma on osoittanut neuvonnan ja toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen. Lisäksi luomun tukena on uusi hankintalaki, joka edellyttää julkisilta ammattikeittiöiltä hankintojen vertailua myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tällä hetkellä suomalainen luomuvalikoima kasvaa tuontituotteilla. Toisaalta suomalaisia erikoistuotteita menisi maailmalle huomattavasti enemmän kuin on kyetty tuottamaan.

Itse osallistuin luomututkimusta käsittelevän session paneeliin ympäristöministeriön edustajana. Suurimmat näkemyserot panelistien kesken syntyivät siitä, tarvitseeko luomututukimus omaa korvamerkittyä rahaa. Mielestäni maa- ja metsätalousministeriön juuri päättynyt luomututkimusohjelma ansaitsisi jatkoa. Siinä on päästy hyvään alkuun eri alan tutkijoiden verkostoitumisessa ja keskeisten tutkimuskysymysten ratkaisemisessa.>br>

Kotimatkalla kävin mielenkiintoisen keskustelun komission työtavoista ja -kulttuurista Timothy Hallin kanssa, joka on EU komission tutkimusosastolta. 14 tunnin työpäivät ovat komission yksikön päällikön arkea!

Keskustelu luomu- ja lähiruoan mahdollisuuksista jatkuu ystävänpäivänä Klaukkalassa 14.2.07, kun pidämme aiheesta Heidi Hautalan kanssa yhteisen keskustelutilaisuuden Isoniitun koululla.

Klaukkalan Vaskomäki

2007-01-28T16:38:00.000+02:00

Vihreiden vastustuksesta huolimatta Klaukkalan S-marketin asemakaava etenee ja näin ollen Vaskomäkeä uhkaa louhinta. S-marketin ympäristöön laaditaan asemakaavaa, jotta myymälärakennusta voidaan laajentaa. Pysäköinnin järjestäminen alueelle on osoittautunut erittäin haastavaksi, sillä yrittäjä haluaa pitää myymälän avoinna koko rakennushankkeen ajan.
Hanketta valmistellaan siis täysin kaupan ehdoilla, eikä kylän maamerkkinä toimiva Vaskomäki paina vaakakupissa paljoakaan.

Ongelma on ratkaistu kaavassa niin, että siihen ei ole lainkaan merkitty sitovia pysäköintialueita. Kaavaluonnos siis mahdollistaa Vaskomäen louhimisen pysäköintialueeksi. Louhittava alue olisi noin 40 metriä pitkä. Näin keskeisellä alueella Klaukkalan keskustassa, tulisi kaavaluonnoksessa ehdottomasti osoittaa pysäköinnin järjestäminen sitovasti.

Kunnanhallituksen jäsenemme Marja Innanen on esittänyt kantansa asiasta saamatta kannatusta muilta ja samoin Mika Seppälä on kaavoituslautakunnassa esittänyt asian palauttamista valmisteluun saamatta myöskään kannatusta. Nähtäväksi siis jää, mitä valtuustokäsittelyssä tapahtuu.

Vaalilehteä ja vihertestejä

2007-01-28T16:09:00.000+02:00

Tapasimme tänään Keski-Uudenmaan vihreiden kanssa Keravalla jälleen kerran työstääksemme vaalilehteämme. Meillä on hyvä porukka, jonka yhteistyö on tuottanut jo nyt monta hyvää tulosta. Mukana ovat Laura Rantanen Tuusulasta, Terho Pursiainen Järvenpäästä, Sinikka Ala-Paavola Hyvinkäältä, Mikael Fogelholm Keravalta, Susanna Salokannel Mäntsälästä ja Stina Nybäck Sipoosta.

Ilmassa alkoi jo olla kihertävää vaalitunnelmaa, eikä ihme, sillä vaaleihin on 48 päivää!!! Keskustelussa vertailimme Vihreiden vaalikampanjaan kuuluvan vihertestin tuloksia. Testi osoittaa, että jokainen meistä vihertää jossain määrin! Vihreiden esiin tuomat huolet ympäristöstä, pätkätyöläisistä, eriarvoisuuden lisääntymisestä, tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista, ovat monen suomalaisen arkipäivää. Oma tulokseni oli 96%!Käy sinäkin testaamassa leikkimielisessä testissä, kuinka vihreä olet. Testin löydät sivulta www.vihrea.net

Maalarin työturvallisuus

2007-01-20T10:56:00.000+02:00

Kemikaalitestauksessa Lordi-yhtyeen Awan ftalaattiarvo (=ftaalihapon esterit, josta eräät on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi) oli korkea, ilmeisesti lateksinaamion takia. Mitähän kemikaaleja löytyisi koko ikänsä maalarina työskennelleen verestä?

REACH-kemikaaliasetus parantaa maalareiden ja muiden rakennusalan ammattilaisten työturvallisuutta. Asetuksessa on tiukka vaarallisten aineiden korvausperiaate, joka varmasti muuttaa rakentamisessa käytettyjä aineita turvallisimmiksi.

Rakentajilla on myös oikeus saada tietoa vaarallisista kemikaaleista. Esimerkiksi myyjän on kerrottava maalarille maalien sisältämistä vaarallisista kemikaaleista. Maalari saa myös uudet käyttöturvallisuustiedotteet siitä, miten aineita käytetään turvallisesti.

Tällä viikolla uutisoitiin (en valitettavasti enää muista mistä lehdestä sen luin), että työturvallisuusrikoksista annetut rangaistukset jäävät usein aika pieniksi. Rangaistukset pitäisivät olla kohdallaan, mutta myös perusedellytykset turvalliselle työnteolle. REACH parantaa tätäkin asiaa!

Menetetty Kurkisuo?

2007-01-16T11:18:00.000+02:00

Virtuaalimatka Kurkisuolle lauantaina 20.1.07 klo 14

Nurmijärven kunnan valtuustosalissa

Tule mukaan virtuaalimatkalle Kurkisuolle ja keskustelemaan Kurkisuon tulevaisuudesta. Aiheesta alustaa FM,MMK Yrjö Ala-Paavola Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksestä, keskustelemassa myös Vihreiden kansanedustajaehdokkaat Tarja Haaranen ja Sinikka Ala-Paavola.

Tilaisuuden järjestävät Nurmijärven ja Hyvinkään Vihreät

Norjan öljykatastrofi

2007-01-14T17:43:00.000+02:00

Perjantai-iltana Norjassa rahtialus ajoi karille ja katkesi. Onnettomuus tapahtui Herdlan lintujensuojelualueella, jolla tavataan jopa 220 lintulajia. Aluksessa ei ollut rahtia, mutta polttoaineenaan sillä oli noin 580 tonnia raskasta polttoöljyä ja 70 tonnia dieseliä. Aluksen keula hinattiin eilen maihin, mutta mereen ehti vuotamaan noin 300 tonnia öljyä.

Öljyntorjunta on ollut vaikeaa myrskyn takia. Mereen on laskettu öljypuomia, jotka eivät kuitenkaan pystyneet pitämään paikoillaan korkean aallokon heittelemää öljylauttaa. Osa öljystä on jo ajautunut rannoille. Huonon sään vuoksi merellä olevan öljyn liikkumista on mahdoton ennustaa. Öljyisten lintujen pyydystäminen mereltä on ollut toistaiseksi mahdotonta.

Kuulun itse WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin ja olen osallistunut ryhmänjohtajakoulutuksiin, joissa olemme harjoitelleet öljyn keräämistä Nesteen Porvoon jalostamolla olevista altaista. Työ on todella hidasta ja fyysisesti raskasta. Myös Norjan WWF on perustanut vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Suomen mallin mukaan. Vapaaehtoiset ovat valmiina rantojen puhdistustöihin heti kun työt voidaan aloittaa.

Öljy- ja kemikaalikuljetukset lisääntyvät Suomenlahdella jatkuvasti ja voimme vain kuvitella mitä vastaava onnettomuus aiheuttaisi muutenkin herkällä Suomenlahden alueella. Suomen on edelleen parannettava valmiuksia öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Meidän öljyntorjuntajoukkojen suurin toiveemme on, että emme koskaan joutuisi käyttämään oppimiamme taitoja tositilanteessa.

Onko tämä uusi uhanalainen laji?

2007-01-13T20:14:00.000+02:00

Saa nähdä jäikö tämä herra tämän talven ainoaksi lumiukoksi. Ilmastomuutoksen myötä lumiukot ovat uhkaamassa kadota sukupuuttoon!

Lisää asiaa ilmastomuutoksesta kuullaan ja nähdään torstaina 8.2. klo 18.30 Kino Juhassa Nurmijärven kirkonkylällä, kun Nurmijärven Vihreät avaavat eduskuntavaalikampanjansa esittämällä dokumenttielokuvan Epämiellyttävä totuus. Lisää tietoa tapahtumasta on tulossa paikallaislehteen.

Mikä eheytetty koulupäivä -malli?

2007-01-13T13:51:00.000+02:00

Eheytetty koulupäivä tai kokonaiskoulupäivä on käsite, jonka käyttöön ottoa nykyinen opetusministerimme Antti Kalliomäki on ajanut. Opetushallituksen mukaan eheytetyllä koulupäivällä tarkoitetaan uutta oppimiskulttuuria, jossa oppiminen, aamu- ja iltapäivätoimintaa rikastava harrastustoiminta organisoidaan moniammatillisesti koulun tiloissa koulupäivän aikana. Toiminnasta ja sen laadusta vastaa koulun rehtori. Toiminta toteutetaan rakentamalla koulupäivä uudelleen, ottamalla huomioon sekä opettajien että oppilaiden palautumisen tarve työskentelyn lomassa. Osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä harrastekerhoihin on aina vapaaehtoista.

On hyvä, että uusia malleja selvitetään ja rakenteita uskalletaan muuttaa, jos siihen on tarvetta. Erityisesti pienimmät koululaiset ja osa isommistakin tarvitsee iltapäivätoimintaa ja aikuisen läsnäoloa. Toisaalta herää kysymys, eikö lapsi olisi mieluummin kotona kuin jatkaisi päivää suuressa lapsiryhmässä? Olisiko syytä ihan todella miettiä, miten lapsiperheiden vanhempien työpäiviä voitaisiin lyhentää, jos vanhemmat sitä haluavat? Jos lapsen koulupäivän pituus on 20-24 tuntia viikossa ja hän jatkaa iltapäivätoimintaa vielä 20 tuntia viikossa, työviikko on yhtä pitkä kuin aikuisen eli vähintään 40 tuntia. Tuntuu hurjalta.

Mielestäni on hyvä, jos musiikkiopistojen ja muiden vapaa-ajan harrastetoimintojen opetus tuodaan lapsen lähikoululle. Tämä harrastaminen on vapaaehtoista ja sitä vetävät alan ammattilaiset. Toiminta voisi siis olla päivän aikana tapahtuvaa ja lapsen illat rauhoitettaisiin leikkiin ja perheen kanssa yhdessä olemiseen. Myös se, että pienille lapsille (esi-2.luokkalaisille) järjestettäisiin toimintaa aamuisin ennen koulun alkua ja iltapäivisin koulun jälkeen, kuulostaa hyvältä. Joissakin kouluissa varmasti tilatkin antavat myöten ja lapset voisivat tarvittaessa tulla kouluun jo esimerkiksi klo 7.00 lueskelemaan, pelailemaan kavereiden kanssa, leikkimään jne. Ja vastaavasti he voisivat jäädä koululle sen päätyttyä.

Koulujen perustehtävä on opetus ja kasvatus. Monilla kunnilla on taloudellisia vaikeuksia selvitä edes niistä. Mistä siis löydettäisiin lisäresursseja harrastustoiminnan kasvattamiseen niin, ettei niitä oteta opetuksesta. Kokonaiskoulupäivästä vastaaminen annetaan koulun rehtorille, mutta rehtorien työtaakka on jo tällä hetkellä massiivinen ja työuupumusta esiintyy paljon. Voimmeko edellyttää, että rehtorit vastaisivat kaiken muun työn ohella vielä kokonaiskoulupäivästä? On siis myös otettava huomioon opettajien tilanne, joiden päivää kokonaiskoulupäivä väistämättä venyttää. Koulussa ei ole useinkaan kovin hyviä työskentelytiloja sille opettajahommalle, joita opettajat normaalisti tekevät kotona. Opettajien virka- ja työehtosopimus ei nykyisellään tue näitä ratkaisuja ja opettajat eivät tule menemään kokonaistyöaikaan ennen kuin palkkausjärjestelmää saadaan radikaalisti muutettua.

Hyvä kysymys myös on, miten tavalliset koulurakennukset soveltuvat kokonaiskoulupäivän ideaan tilojensa puolesta? Koulurakennuksissa kuten muissakin julkisissa tiloissa, on aika paljon sisäilmaongelmia, eikä olisi terveellistä, että lapset olisivat koulussa nykyisen 4-6 tunnin sijaista 8-9 tuntia.

Itse siis suhtaudun asiaan varsin varauksellisesti.

Koirille laihdutuslääkkeitä ja Prozacia

2007-01-12T20:22:00.000+02:00

Lääketeollisuuden markkinat kukoistavat! Hesarin mukaan USA:ssa on hyväksytty myyntiin koirien laihdutuslääke, joka vaikuttaa rasvan imeytymiseen.

Koiran ylipaino johtuu aina ihmisestä, koira lihoo, kun se saa liikaa ruokaa ja liian vähän liikuntaa. Myös lemmikkieläinten mielialalääkkeiden myynti on USA:ssa kasvussa. Mikä meitä ihmisiä vaivaa?

Subjektiiviset oikeudet

2007-01-07T15:23:00.000+02:00

”Suurin osa päiväkotien johtajista rajoittaisi päivähoito-oikeutta” otsikoi Hesari tänään päiväkotien johtajille teettämänsä kyselyn tuloksia. Kyselyyn oli vastannut 22 päiväkodinjohtajaa, joista 14 rajoittaisi subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sanat ”suurin osa” otsikossa tuntuvat hieman provosoivilta, kun kyselyn otos on noin pieni. Espoosta kyselyyn vastanneita oli vain yksi.

Monille pahennusta herättävät ne vanhemmat, jotka ovat kotona työttöminä, äitiys- tai vanhempainlomalla ja silti vievät lapsiaan päivähoitoon. Tähän on usein erilaisia syitä. Vanhemmat lapset kaipaavat ikäisiä kavereitaan, maahanmuuttajille kielen oppiminen on erittäin tärkeää, perheillä voi olla päihde- tai muita sosiaalisia ongelmia, jolloin turvallinen hoitopaikka on lapselle todella tärkeää. Työttömänkin on käytettävä aikaa työn hakuun. Jotkut vievät lapsensa päivähoitoon, koska eivät halua menettää päivähoitopaikkaa tietyssä päiväkodissa vauvaloman aikana.

Muistan lukeneeni sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jonka mukaan niiden päiväkotilasten osuus, jotka ovat kotona joko äitiys-/vanhempainlomalla tai hoitovapaalla on todella pieni ja ääritapaukset, joissa päivähoito-oikeutta käytetään väärin kuitenkin aika harvinaisia. Toivottavasti Hesarin ”Oma koti vai päiväkoti” sarjassa kerrotaan asiasta myös tästä näkökulmasta.

Mielestäni päivähoito-oikeutta ei tulisi rajoittaa. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus päivähoitoon. Päivähoidon laajuus täytyy neuvotella yhdessä perheen kanssa. Tärkeää on, että kunnat järjestävät tarjolle myös enemmän todellisia vaihtoehtoehtoja päivähoidolle kuten kotihoidontukea, puolipäiväisiä päivähoitopaikkoja, avoimia päiväkoteja, kerhoja ja perhepäivähoitoa. Näistä asiakas voi valita parhaiten omaan elämän tilanteeseen sopivan. Myös työelämän ehtojen tulisi olla sellaisia, että vanhemmat voivat realistisesti jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan ja lyhentää työaikaansa.

Mielestäni myös vanhusten hoito tulisi saada velvoittavaksi. Nykyisin yli 80-vuotiailla on lain mukaan oikeus saada arvio siitä, minkälaista hoitoa he tarvitsevat. Kuitenkaan kunnilla ei ole mitään velvoitetta järjestää tätä hoitoa. Kuntien rahapula ja vanhusten lisääntyvä määrä voivat johtaa tilanteeseen, jossa vanhusten hoito on entistä enemmän retuperällä.

Juhlien jälkeen

2007-01-01T17:16:00.000+02:00

Meillä on juhlittu kunnolla! Ensin lauantaina syntymäpäiviäni läheisten ystävieni kanssa ja sitten uutta vuotta naapurien matkassa. Molemmat juhlat olivat oikein onnistuneita ja ihmisten tapaamisesta jäi hyvä mieli.

Tänään aamulla suunnistin taas Isosuolle Una-koiran kanssa. Mutta voi mikä hävityksen kauhistus! Kaikkialla oli vesisateessa lilluneita ilotulitusraatoja. Roskia joka puolella! Keräsin paluumatkalla kassillisen mukaani, mutta homma tuntui toivottomalta. Kun näin ensimmäisen rikotun pullon jalkakäytävällä, suutuin ja ahdistuin niin paljon, että painelin kotiin katselemaan TV:stä luontodokumenttia. Ranskalainen "Siivekäs muutto" tarjosikin loistavan pakomatkan uudenvuoden päivän roska- ja lasinsirurealismista. Elokuvassa 17 lentäjää ja 14 kuvaajaa tallensivat lintujen muuttoa kaikilla eri mantereilla suurkaupungeista aina sademetsiin saakka.

Elokuvan jälkeen uskaltauduimme jälleen ulkoilemaan naapuriemme Niskasten innoittamana. He olivat pitkän etsinnän jälkeen löytäneet Valkjärven kuuluisat Pirun luolat, joita oli pakko lähteä tutkimaan. Löysimmekin todella hienon luolan ja muita jylhiä maisemia. Kotimatkalla huomasin, että ihmiset olivat onneksi siivonneet jälkiään. Jos et ole vielä tutustunut Roska päivässä -liikkeesseen, suosittelen tätä nettisivua http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html

Onnellista ja roskatonta uutta vuotta kaikille!

Kohtuullisuuden hyve

2006-12-26T16:14:00.000+02:00

Kuvissa Klaukkalan Isosuo ja Ortodoksikirkko.

Jouluaaton HS:n yleisönosaston Kristiina Julkusen kirjoitus ”Kohtuullisuuden hyve olisi tarpeen” lämmitti mieltä. Kristiina Julkunen kirjoitti ihmisten rahanahneudesta ja nykykäsityksestä, jonka mukaan kaikki ongelmat ratkeavat, kun saadaan lisää rahaa. Julkusen mukaan ihmisillä on raha-addiktio. Sen sijaan, että unelmoisimme onnesta, unelmoimme rahasta, joka tekee onnelliseksi.

Kirjoituksessaan Kristiina Julkunen on mielestäni varsin oikeassa. On totta, että määrällinen talouskasvu ei kerro mitään onnellisuudesta. Omistamiseen perustuvan elintason nousu lisää onnellisuutta vain tiettyyn rajaan saakka. Tavoitteena tulisikin olla ihmisten ja ympäristön hyvinvointi loputtoman kasvun sijaan. Bruttokansantuote ei mittaa hyvinvointia vaan rahatalouden suuruutta. Talouden menestymistä tulisi mitata ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kasvulla. Tavoitteena ei voi olla muutamien rikkauden loputon lisääminen vaan kaikkien perustarpeiden turvaaminen ja kärsimyksen estäminen.

Kun työn tuottavuus kasvaa, ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus pitempiin lomiin tai lyhyempiin työviikkoihin, jotta aikaa jää muuhunkin elämään kuin työhön. Omaa hyvinvointiani joululomalla ovat lisänneet usean tunnin mittaiset pitkät retket koiran kanssa. Olemme kahtena päivänä seikkailleet läheisellä Isosuolla. Olen tosi kiitollinen, että asuinpaikkani läheltä löytyy tällaisia paikkoja. Aloitamme lenkin ”Ortodoksikirkon metsästä”.

Menemme Kuonomäentien yli ja painumme pellon yli Isosuolle. Isosuo on noin 150 hehtaarin luonnontilainen keidassuo, joka on Natura2000 -aluetta. Vaikka suo sijaitsee aivan Klaukkalan taajaman vieressä, isojen teiden lähellä, suolla voi kuvitella olevansa keskellä erämaata, niin oma tunnelmansa siellä on!

Luin aamulla vanhoja päiväkirjoja. Olin jo unohtanut, kuinka väsynyt olinkaan välillä, kun palasin töihin poikien ollessa pieniä. Olin uudessa työpaikassa kunnianhimoisena uutena työntekijänä, kahden pienen pojan äitinä, kotona taloremontti. Onneksi meillä oli oma turvaverkkomme, jonka avulla selvisimme ja mieheni pystyi joustamaan työssään. Muistan vanhemman poikani aloittaessa koulun pitkään harkinneeni osa-aikaisen työn aloittamista. Realiteetit pysäyttivät kuitenkin haaveilun: tiesin, että käytännössä joutuisin tekemään samat työt lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä palkalla. Olisin ollut entistä väsyneempi ja siitä ei olisi hyötynyt kukaan. Mielestäni lasten ollessa pieniä tulisi molemmilla vanhemmilla halutessaan olla realistinen mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä. Näin heillä olisi mahdollisuus olla enemmän lastensa kanssa, elää kiireetöntä arkea ja voida hyvin. Kun aikaa lepoon ja virkistykseen on riittävästi, voi ihminen yleensä hyvin. Niin kuin minäkin nyt joululomalla. Toivottavasti sinäkin!

Jo niin joulu joutui...

2006-12-22T20:47:00.000+02:00

Nyt alkoi joululoma!

Tänä vuonna emme edes yrittäneet rakenta piparkakkutaloa vaan pojat rakensivat piparikuusen. Siitä tuli tosi hieno, vai mitä? Huomenna päivä on pidempi kuin tänään, kevättä kohti mennään!

Reach out!

2006-12-17T18:08:00.000+02:00

Vietin alkuviikon kolme päivää sängyn pohjalla flunssaa potemassa. Hyvä puoli asiassa oli, että ehdin lukea muutaman kirjan. Luin toistamiseen Claes Anderssonin ”Kaksitoista vuotta politiikassa” ja pidin siitä edelleen yhtä paljon. Mielenkiintoista analyysiä. Luin myös Hilkka Ahteen ”Inhimilliset tekijät” ja olo oli lähes yhtä hämmentynyt kuin itse Ahde-jupakan jälkeen. Mistä oikein oli kysymys?

Kuka muistaa Supremesin "Reach out" biisin? Viikon tärkeä uutinen oli, että REACH-kemikaaliasetuksesta äänestettiin ja kompromissi hyväksyttiin selvin äänin. Nyt yritysten on tarjottava tiedot siitä, kuinka turvallisia kemikaalit ovat. Huono juttu on, että monien haitallisten ja esimerkiksi syöpää aiheuttavien kemikaalien käyttö voi jatkua, jos valmistaja osoittaa, että "he voivat riittävästi kontrolloida" niiden käyttöä. Epäselväksi jää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Positiivista koko REACH jupakassa on, että ihmiset ovat entistä tietoisempia kemikaalien aiheuttamista riskeistä ja osaavat myös vaatia yrityksiä vastuuseen kemikaalien turvallisuudesta. Viikon positiivinen uutinen oli WWF:n Panda-palkintojen myöntäminen joki- ja puroluonnon suojeluun. Erityisesti iloitsin Pro Espoonjoki ry:n palkitsemisesta.

Loppuviikosta pääsin taas työn touhuun. Runsaat sateet aiheuttavat ongelmia lietesäiliöiden tilavuuden riittävyyden kanssa ja asiaa koskevat kyselyt pitävät meidät kiireisinä ympäristöministeriössä. Lauantai-iltana ylioppilaskunnan laulajien joulukonsertissa Johanneksen kirkossa tavoitin ensimmäisen kerran joulutunnelman tänä vuonna.

Kirjoitusvirhe kuulakärkikynissä

2006-12-08T08:27:00.000+02:00

Tapasin eilen ystäväni, joka oli juuri tullut kahden viikon matkalta Sambiasta. Hän oli siellä kuvaamassa dokumenttielokuvaa kehitysyhteistyöstä. Tarinat olivat optimistisempia kuin edellisen Afrikan matkan jälkeen, jolloin elokuvan aiheena oli pakolaisleirin arki.

Ystävä kertoi, miten kaikki mahdollinen on Sambiassa uusiokäytössä. Kuulakärkikynistä oli ollut pulaa. Muistin heti aikaisemman työpaikkani sadat kuulakärkikynät, joita emme saaneet käyttää, koska niiden englanninkielisessä tekstissä oli kirjoitusvirhe. Mitähän niille kynille tehtiin?

Kotimatkalla kauppojen jouluikkunat tuntuivat ahdistavilta. Ystävän tapaaminen lämmitti mieltä. Ajattelin Bo Carpelanin runoa.

"Vielä on taloja joissa on matala katto,
ikkunasyvennyksiä lasten kiivetä
ja kyyryssä, leuka polviin painettuna
katsella märkää lunta joka rauhassa
putoilee hämärille, ahtaille pihamaille.

Vielä on huoneita jotka kertovat elämästä,
kaapeista täynnä puhdasta perittyä pellavaa.
On hiljaisia keittiöitä joissa joku istuu
lukemassa, kirja tuettuna leipää vasten.
Valolla on valkoisen ikkunaverhon ääni.

Suljet silmäsi, näet
että odottaa aamu, viipymätön vaikka,
että sen lämpö sekoittuu lämpöön sisällä täällä
ja että jokainen lumihiutale putoaa
merkkinä kotiintulosta."

Onnellista itsenäisyyspäivää!

2006-12-07T08:07:00.000+02:00

Donna Leonin dekkarin innoittamana meillä syötiin italialaista itsenäisyyspäivän ateriaa. Cannelonit olivat niin täyttäviä, että oli pakko lähteä pitkälle lenkille tihkusateesta huolimatta. Painelin Klaukkalan puhdistamon läheisille pelloille. Voi sitä riemua, kun koira saa juosta täydellä vauhdilla pellon piennarta ja rapa lentää! Unan oli ihan pakko käydä ojassa uimassakin - ihanaa! Unan omat sivut löytyvät osoitteesta: http://www.saunalahti.fi/~inurmia/Marmade/index_fin.htm

Pellon pientareella mieleeni muistuivat ajat 70-luvulla, jolloin pienenä tyttönä kolusin Olarin metsiä cockerspanieli Miskan kanssa. Nykyisen Ison Omenan kohdalla, Olarin ja Matinkylän välissä, oli erityisen mielenkiintoinen alue, jossa oli peltoa, metsää ja kiinnostavat vanhan talon perustukset. Mietin, tulenko näkemään ajan, jollon Klaukkalan pellot ovat rakennetut. Joku näsäviisas voisi sanoa, että tällä yleiskaavoituksen tahdilla en!

Klaukalassa on paljon sitä samaa, mitä Olarissa 70- ja 80-luvulla. Klaukkalassa on mielenkiintoisia alueita, jotka tulevat rakentumaan lähivuosina. Olaria palkittiin aikoinaan mallilähiönä, Klaukkalan tähän mennessä kirjavalle rakentamiselle ei palkintoja jaeta. Klaukkala ei myöskään ole lähiö. Klaukkalan tulevan osayleiskaavan periaatteita esiteltiin viime viikolla yleisölle. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa matalan, tiivin ja vihreän Klaukkalan.

Lenkki venyi suunniteltua pidemmäksi, pimeäkin ehti tulla. Una oli muuttunut ravasta tummaksi ja itsellänikin olivat housut reisiin asti kurassa. Mutta kyllä kannatti: canneloniähky oli tipo tiessään, lapsuuden muistot lämmmittivät mieltä ja Unakin sai uuden koirakaverin lapinporokoira Ronjan. Ensi viikonloppuna olen Vihreiden osastolla kansainvälisessä koiranäyttelyssä Helsingin messuhallissa (la klo 9-13 ja su klo 13-17). Tavataan siellä!

Kustannustehokkuutta selkänahasta?

2006-11-25T16:26:00.000+02:00

Viime keskiviikkona Uudenmaan maakuntaparlamentissa erään yksityisen terveydenhuoltopalveluja tuottavan yrityksen edustaja esitelmöi siitä, kuinka yksityisen ja julkisen sektorin palvelutarjonnan yhteistyöllä varmistetaan kaikkien potilaiden etu. Erityisesti luennoitsija toi esille, kuinka paljon kustannustehokkaammin yksityisellä puolella palvelut pystytään tuottamaan. Luvut olivat suorastaan päätä huimaavia ja laadunkin luvattiin olevan korkeaa tasoa.

Samana iltana luin paikallislehdestä erään toisen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen tuottajan mielipidekirjoituksen, jossa vaadittiin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon vastakkainasettelun lopettamista sekä kritisoitiin sitä, että yksityinen terveydenhuolto leimataan itsekkääksi toimijaksi, joka ei välitä potilaidensa hyvinvoinnista. Jutussa todettiin, että on vain positiivista, jos yritys on kannattava, koska silloin voidaan panostaa osaamiseen ja uuteen teknologiaan. Lisäksi kannattavuus on osoitus siitä, että asiakas on ollut tyytyväinen.

Seuraavana aamuna kävin satunnaisen bussituttavani (tämä laaja joukko on muuten osoittautunut erittäin antoisaksi tietolähteeksi monissa asioissa!!) kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Kerroin, että olen vaihtamassa työpaikka, johon hän totesi, että kuin myös. Hän kertoi siirtyvänsä yksityisen terveydenhuollon puolelta takaisin julkiselle puolelle. Syynä tähän oli vain ja ainoastaan se, että koko pitkän uransa aikana hän ei ollut missään työpaikassa kokenut sellaista kiirettä ja kohtuuttomia vaatimuksia työmäärän suhteen ettei edes julkista sektoria parempi palkka saisi häntä enää pysymään nykyisessä työssään. Sitten sain kuulla lähes uskomattomalta kuulostavan kuvauksen siitä, minkälaisessa kiireessä työtehtävät on hoidettava. Hän kertoi, ettei viimeisen vuoden aikana ole kertaakaan pitänyt lakisääteistä ruokataukoa. Illalla kotona perhe ei tunnista zombiksi muuttunutta vaimoa ja äitiä.

Tälläkö ne huikeat kustannustehokkuuden luvut on saavutettu? Itse asiakkaana toivoisin saavani tietenkin asiantuntevaa ja laadukasta palvelua, mutta oletan, että se on tuotettu ilman kenenkään selkänahan repimistä. Toivon, että terveydenhoitopalveluihin ei tarvita erillistä leimaa, joka kertoo palvelun olevan tuotettu eettisesti oikein, vaan työntekijöiden asialliseen kohteluun voidaan luottaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Itämerelle oma Sternin raportti

2006-11-18T19:30:00.000+02:00

Istuin viime viikolla kolme päivää HELCOMin eli Itämeren suojelukomission seminaarissa Helsingissä. Kolmessa päivässä ehdittiin käydä läpi paljon asioita, mutta hyvin vähän mitään uutta. Tiedossa on, miten huono Itämeren tila on ja mistä se johtuu. Tiedetään myös, miten kuormitusta voidaan vähentää. Kuitenkaan tästä huolimatta toimet Itämeren palastamiseksi eivät ole olleet riittäviä.

Usea puhuja toi seminaarissa esille, kuinka eri maiden hallitukset ovat ottaneet ilmastomuutoksen aiheuttamat haitat vakavasti ja ryhtyneet toimiin. Erityisesti aktiivisuutta on lisännyt ns. Sternin raportti, joka julkaistiin lokakuussa. Sternin raportti on Iso-Britannian hallituksen julkaisema asiantuntijaraportti ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Raportin pääkirjoittaja on entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern. Raportti osoittaa selvästi, että ilmastonmuutoksen torjunta on taloudellisesti täysin välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei edistytä kunnolla. Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vain prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

HELCOM laatii parhaillaan kaikkien Itämeren maiden yhteistä Itämerelle toimintaohjelmaa. Ohjelmaan kohdistuu runsaasti odotuksia, sillä kukaan ei halua uutta ohjelmaa, joka jää hyllyyn muiden ohjelmien rinnalle saamatta aikaan muutosta Itämeren tilassa. Seminaarissa Heidi Hautala toi esille uuden, mielestäni erittäin hyvän ehdotuksen: Itämerelle tarvitaan oma Sternin raportti. Tarvitaan selkeä osoitus siitä, mitä Itämeren tilan parantaminen maksaa, mutta ennen kaikkea, mitä maksaa sen tekemättä jättäminen.

Uuteen työpaikkaan!

2006-10-29T11:47:00.000+02:00

Viime viikolla toteutui eräs pitkäaikainen haaveeni: aloitan joulukuun alussa työt ympäristöministeriössä. Olen työskennellyt 1990-luvun alusta lähtien vesiensuojelun ja maatalouden ympäristönsuojelun parissa, ensin viisi vuotta neuvojana maaseutukeskuksessa, sitten seitsemän vuotta maa- ja metsätalousministeriössä ja nyt saan jatkaa samojen asioiden parissa ympäristöministeriössä!

Olo on samaan aikaan innostunut ja haikea. Olemme 7-hengen ympäristöjaostossamme tehneet paljon uraauurtavia töitä ja saaneet monenlaista aikaan. On ollut haastavaa yrittää yhdistää ympäristön ja elinkeinon tarpeita, usein asioissa on käyty kovaakin vääntöä. Onneksi samat yhteistyötahot pysyvät kuvioissa mukana - monista on tullut jo läheisiä ystäviä - vain näkökulma asioihin hieman muutuu. Mikä onkin erityisesti mieleeni!!

Epämiellyttävä totuus

2006-10-11T12:20:00.000+03:00

Kävin maanantaina katsomassa dokumenttielokuvan "Epämiellyttävä totuus". Elokuva kertoo Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren ristiretkestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tiivistettynä elokuva on Power point esitys, joka kyllä käännyttää epäuskoisimmankin tajuamaan, että huoli ilmaston lämpenemisestä on aiheellinen. Vaikka kyseessä on paljon lukuja ja tietoa sisältävä esitys, se ei ollut hetkeäkään tylsistyttävä. Al Gorella on sana hallussa. Väistämättä herää ajatus siitä, millainen Amerikka olisi nyt, jos Al Gore olisi valittu presidentiksi.

Viime valtuuston kokouksessa hyväksyttiin vihreiden tekemä aloite siitä, että Nurmijärven kunta liittyisi kuntien ilmastokampanjaan. Kunnat ovat Suomessa kestävän ilmastopolitiikan toteuttamisessa avainasemassa. Energian kulutusta voidaan ohjata kestävällä yhdyskuntarakenteella. Kuntien kiinteistöt kuluttavat paljon energiaa. Kunnat tekevät merkittäviä julkisia hankintoja, jotka kuluttavat energiaa. Kunnat myös vastaavat valtaosin paikallisliikenteestä ja voivat vaikuttaa paikallisiin energiaratkaisuihin. Lisäksi monet suomalaiset kunnat vaikuttavat ilmastopäästöihin myös esimerkiksi jätehuollossa, työnantajina, sijoitusten kautta, koulutuksella ja kuntalaisille suunnatulla tiedotuksella.

Ilmastokampanjassa mukana olevat kunnat kartoittavat ensin syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja laativat ennusteen päästökehityksestä. Sitten kunnan tulee asettaa päästötavoite ja laatia suunnitelma sen saavuttamiseksi.

Maisemanhoitoyrittäjyydestä

2006-10-01T22:45:00.000+03:00

Muita ilon aiheita Espoon metropäätöksen lisäksi viime viikolla oli Maaseudun Tulevaisuuden laaja juttu maisemanhoitoyrittäjyydestä (29.9.2006). Juttu käsitteli maisemanhoitoyrittäjiksi opiskelevien retkeä Uudellamaalla.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä käynnistää lokakuussa uuden luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Ryhmän tarkoituksena on edistää luonnon- ja maisemanhoidon yrittäjyyttä eri tavoin. Viimeisen viiden vuoden aikana on tässä asiassa tapahtunut todella paljon. Luonnon- ja maisemanhoidon kysyntä on lisääntynyt muun muassa kuntien, seurakuntien ja tiepiirin taholta sekä uusia yrittäjiä on tullut alalle kiihtyvään tahtiin. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää: yrittäjien ammatitaitoa tulee kehittää, toiminta- ja sopimusmalleissa on mietittävää, erityisesti tietoa tarvitaan eri työmenetelmien kustannuksista ja hinnoittelusta. Odotan innolla uuden teemaryhmän työn käynnistymistä!!

Metro Matinkylään

2006-09-30T18:56:00.000+03:00

Entisenä espoolaisena voin pelkästään iloita Espoon myönteisestä Länsimetro päätöksestä! Oli jo korkea aika saada lähtölaukaus uudelle järjestelmälle. Metroa tulee tietenkin jatkaa mahdollisimman pian Kivenlahteen ja ennen kaikkea syöttöliikenne metrolle täytyy rakentaa, jotta poikittaisliikenne saadaan toimivaksi. Silloin kun itse asuin Espoossa suurena ongelmana oli se, ettei kaupungin sisällä ollut julkisia yhteyksiä ja käsittääkseni sama ongelma on edelleen olemassa.

Ongelma on kyllä tuttu täällä Keski-Uudellamaallakin. Omat työmatkani Klaukkalasta Helsinkiin sujuvat kohtalaisen jouhevasti bussilla, mutta esimerkiksi naapurikuntaan Tuusulaan on turha haaveillakaan pääsevänsä julkisilla. Marja-radan myötä ne raiteet lähenevät pikku hiljaa Klaukkalaakin, joten ei heitetä hanskoja tiskiin! Kyllä tuota Espoon metropäätöstäkin saatiin odottaa....

Turpeenotto uhkaa Hyvinkään Kurkisuota

2006-09-17T13:01:00.000+03:00

Vapo suunnittelee turpeenottoa Hyvinkään Kurkisuolta. Asiasta on menossa ympäristövaikutusten arviointi ja sitten ympäristölupahakemus.

Vihreät esittivät maakauntakaavan valmistelussa, että Kurkisuo tulisi esittää maakuntakaavaan suojelumerkinnällä, sillä se on eläin- ja kasvilajistoltaan arvokas alue. Se on hirvieläinten tärkein kokoontumispaikka Uudellamaalla sekä kanalintujen elinalue. Kurkisuo ansaitsee tulla liitetyksi valtakunnalliseen suojeluverkkoon. Se on myös tärkeä osa laajojen yhtenäisten metsäalueiden verkostoa.

Tärkeä näkökulma Kurkisuohon on myös tulvasuojelu. Tulisi tarkaan selvittää, miten turpeenotto vaikuttaisi lähiseutujen tulvatorjuntaan. Suon lähellä on alavia maita, joilla esiintyy jo nyt usein laajoja tulvia ja ilmastonmuutos voi lisätä tulvien määrää entisestään. Tulvat voivat lisätä ravinnekuormitusta vesistöihin.

Nurmijärvellä Herusissa ollaan huolissaan turpeenoton aiheuttamasta lisäyksestä liikenteessä. Herusten liikenneturvallisuudessa olisi jo nyt parantamisen varaa ja 400-700 turverekkaa vuodessa lisää ei varmasti tilannetta paranna!

Viikinkien jalanjäljillä

2006-09-10T15:48:00.000+03:00

Vietin loppuviikon 11-vuotiaiden kanssa saaristolaismaisemissa poikani leirikoulun valvojana. Hieno kokemus! Oli todella antoisaa päästä näkemään miten tytöt ja pojat ryhmässä toimivat. Mukavaa oli myös tutustua vanhempiin. Uskon, että vanhempien tiivis yhteys tulee lähivuosina helpottamaan lastemme turvallisuuden takaamista.

Kolmen päivän aikana opin paljon uutta Itämerestä, sinisimpukoista, viikingeistä ja 11-vuotiaiden sielunelämästä! Voin lämpimästi suositella leirikoulun valjojan tointa kaikille!

Vesipuikkaria ja oikorataa

2006-09-02T09:23:00.000+03:00

Klaukkalan Yritysten Yön ja Rajamäen kyläpäivien jälkeen viikko alkoi vakavissa merkeissä vesiensuojelupäivillä. Kahden päivän ohjelma kiteytyi vesipolitiikan puitedirektiivin eli ns. vesipuikkarin tavoitteeseen, jonka mukaan Suomen vesien tulee olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.

Maatalouden päästöt vesistöihin ovat suurimmat ihmistoiminnan aiheuttamat päästöt typen ja fosforin osalta. On tiedossa, että vaikka maatalous tietyillä alueilla lopetettaisiin kokonaan, ei hyvään ekologiseen tilaan silti päästäisi vuoteen 2015 mennessä. Tarvitaan siis pitkäjännitteisyyttä, näitä asioita ei pystytä muuttamaan nopeasti.

Tulevan ohjelmakauden maatalouden ympäristötuki hyväksyttiin valtioneuvostossa elokuun alussa ja nyt se on komission käsiteltävänä. Ympäristötuen valmistelu yhdessä eri tahojen kanssa oli pitkä ja vaikea prosessi ja ympäristötuen vaikuttavuudesta voi olla montaa mieltä. Itse en usko, että samanlaiseen yhteen valtakunnalliseen ohjelmaan voidaan tämän jälkeen mennä. Tarvitaan paikallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joissa tilakohtaisesti etsitään jokaiselle parhaiten sopivia ratkaisuja ympäristönsuojelun haasteisiin. Tähän työhön antavat mahdollisuuksia myös vesipuikkarin myötä laadittavat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat.

Viikko päättyi kevyemmissä merkeissä. Kävimme Tuusulan eduskuntavaaliehdokkaan Laura Rantasen kanssa Mäntsälässä oikoratajuhlissa. Mäntsälässä oltiin tyytyväisiä uuteen rataan, mutta toivottiin junille tiheämpää vuoroväliä. Kävimme myös pikaisesti juomassa kahvit Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen laavulla Olli Elon opastuksella. Hieno paikka - sopiva retkikohde poikien kanssa tutkittavaksi.

Sinikka kypsyy

2006-08-20T11:55:00.000+03:00

Istutin viisi vuotta sitten Haapasen Matilta saamani kriikunan ja Victoria luumun taimet sekä taimimyymälästä ostamani Sinikka luumun. Mikä ilo ja riemu: saamme tänä vuonna ensimmäistä kertaa satoa ja kuivasta kesästä huolimatta luumuja on paljon!

Varhainen puuttuminen ja Kullervo

2006-08-20T11:46:00.000+03:00

Olin Kivi-juhlilla katsomassa Kullervo näytelmää. Tarina oli suoraan siirrettävissä tähän päivään. Välkivallan kierteeseen jotuva nuorukainen tuhoaa läheisensä ja lopulta itsensä. Näytelmä kirvoitti jälkipuhet siitä, paapotaanko pahantekijöitä ja missä vaiheessa asioihin tulee puuttua. Olisiko Kullervon kohtaloon voitu puuttua varhaisessa vaiheessa ja mikä olisi lopputulos ollut silloin.

Linja-autossa on tunnelmaa

2006-07-20T20:00:00.000+03:00

Menin kesken lomani pariksi päiväksi töihin helpottamaan uuden ohjelmakauden valmistelukiireitä. En jaksanut aamulla katsoa aikataulua, joten missasin tietenkin bussin nenäni edestä ja kesäaikatauluista johtuen jouduin odottelemaan seuraavaa onnikkaa parikymmentä minuuttia. Pysäkille eksyi toinenkin töihin menijä, jonka kanssa päivittelimme huonoa tuuriani. Ja niinkuin yleensä tapana on satunnaisten pysäkkituttujen kanssa paneuduimme heti Klaukkalan joukkoliikennetarjontaan.

Ensiksi tavalliseen tapaan kaipailimme junarataa ja tottuneesti totesimme, että se ei ihan heti taida valmistua. Sitten asetimme toiveita Marjaradan pikaisesta valmistumisesta ja haaveilimme yhtäjaksoisesta syöttöliikenteestä Klaukkalasta Kivistön asemalle. Sitten pähkäilimme, miksei jo nyt tällainen linja-autoliikenne toimi Vantaankosken asemalle. Ja lopuksi vielä päivittelimme, että olisipa edes mahdollista matkustaa seutulipulla!

Bussi saapui ja kuski toivotteli kodikkaasti hyvät huomenet. Valitettavasti kuitenkin Nurmijärvi-lippuni oli kesälomien ja työmatkojen takia vanhentunut. Menetin siinä olevat maksetut matkani ja jouduin kaivamaan kuvettani. Matka sujui kuitenkin rattoisasti. Mutta jäin pohtimaan miksi minusta tuntuu, että niin harva on kiinnostunut kehittämään Klaukkalan joukkoliikennetarjontaa?

Miksi aina junaradasta puhuessani, moni hymyilee ymmärtäväisesti ja toteaa, ettei rata tule toteutumaan meidän elinaikanamme. Tästä todennäköisyydesta olisin kyllä valmis lyömään vetoa - riippuen tietenkin puhujan iästä. Mutta eikö joukkoliikenteen kehittämistä tulisi tehdä hieman pidemmällä aikajänteellä. Jos ei rata toteudukaan nyt, ei ajatusta silti tarvitse haudata romukoppaan vaan päin vastoin sitä täytyy tuoda entistä enemmän esille. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä lukuisia ratahankkeita odottamassa vuoroaan Helsingin Pisara-radasta lähtien, mutta se ei tarkoita sitä, että Martinlaakson radan jatkaminen Klaukkalaan tulisi unohtaa.

Ja eikö YTV alueen laajentaminen tulisi olla ensisijaisena tavoitteena? Monet klaukkalalaiset menevät erilaisilla kulkuvälineillä Metsäkylän tienhaaran pysäkille päästäkseen matkustamaan seutulipulla. Raja on niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana... Tuntuu, että meille lähes päivittäin joukkoliikennettä käyttäville ratkaisut ovat itsestään selviä, mutta jotakin kuitenkin puuttuu. Olisiko se sitä poliittista tahtoa??

Muu maa mustikka?

2006-07-19T10:02:00.000+03:00

Uutiset kertoivat, että mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen. Toukokuun hallat ja kesän kuivuus ovat verottaneet marjoja. Mustikoita kannattaa siis etsiä järvien ja jokien rantametsissä ja järvien saarista, missä halla ei ole niitä päässyt puremaan.

Viime kesänä käytiin thaimaalaisista mustikanpoimijoista keskustelua, joka meni yli ymmärrykseni. Joidenkin mielestä marjat olisivat ennemmin saaneet jäädä metsiin mätänemään kuin päätyä muukalaisten hyödyksi. Hesarin mukaan Ruotsissa käydään paraikaa marjasotaa. Ulkomaalaisille marjanpoimijoille on asetettu lähdevero, joten he tuskin saavat odottamiaan tuloja.

Toivottavasti niukka mustikkasato ei enää herätä meillä keskustelua jokamiehenoikeuksien rajaamisesta ja pääsymaksuista marjametsiin. Jokamiehenoikeudet takaavat sen, että kaikki voivat nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, kun ei aiheuteta haittaa tai häiriötä. Metsissä kasvavista marjoista ja sienistä huonoinakin satovuosina suurin osa jää hyödyntämättä, joten kenellekään ei voi aiheutua haittaa, jos niitä ulkomaalaisetkin poimivat.

Kuumaa ja kuivaa

2006-07-12T09:34:00.000+03:00

Palasimme kotiin mökkireissulta Pohjois-Karjalasta. Ensimmäinen huoli näillä helteillä oli, onko Klaukkalan Valkjärvessä jo sinilevää. Ei vielä ollut, onneksi. Tuusulan Rusutjärvessä on jo. Vielä siis pääsemme päivittäisille uintireissuille.

Toinen huoli oli, joko mansikat ovat mädäntyneet penkkeihin. Eivät olleet, keräsimme kunnon sadon. Marjat olivat makeita, mutta tosi pieniä kuivuudesta johtuen. Maistuivat kuitenkin herkullisilta, myös Una koiran mielestä. Sataisi jo, muuten kaikki sadot jäävät tänä vuonna tosi pieniksi!

Indikaattorit ovat in, mittarit muotia

2006-06-20T11:09:00.000+03:00

Eilisellä valtuuston kyselytunnilla tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esitteli vuoden 2005 arviointikertomusta. Lautakunta oli kiitettävällä järjestelmällisyydellä paneutunut arvioimaan, kuinka valtuuston asettamat tavoitteet olivat toteutuneet. Kiinnitin huomiota siihen, että yllättävän monessa kohtaa tavoitteen toteutumisesta ei ole kerrottu mitään, eikä asetetulle mittarille ole annettu arvoa.

Olen ollut viimeiset kuusi vuotta mukana OECD työssä, jossa kehitetään maatalouden ympäristövaikutusmittareita, olen osallistunut maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaramittarityöhön, valmistelen parhaillaan maaseudun kehittämisohjelman mittareita ja olen osallistunut kansallisen kestävän kehityksen strategian indikaattorityöhön. Mittarit eli indikaattorit ovat siis selvästi IN!

Ja hyvä niin, sillä oikein käytettyinä ne auttavat politiikan arvioinnissa ja mahdollisessa uudelleen suuntaamisessa. Mutta täytyy muistaa, että ne ovat vain apuväline arviointityössä. Yksittäinen luku ei kerro meille kovinkaan paljon. Tarvitaan lukuja pitemmältä aikaväliltä; lukuja täytyy myös analysoida ja pohtia mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet niihin. Ja ennen kaikkea on osattava muotoilla tavoite niin, että se on mitattavissa ja löytää siihen oikea mittari. On olemassa myös asioita, joille ei voi asettaa määrällisiä tavoitteita. Tällöin on pyrittävä kuvaamaan laadullisia tavoitteita.

Valtuuston tavoitteiden asettamis- ja mittarityö on hyvässä alussa. Tässä työssä palvelualueiden välillä on eroja. Tähän työhön kannattaa panostaa, sillä on tärkeää arvioida tehtyä politiikkaa ja pyrkiä parantamaan toimintaa. Kyse on myös siitä, että varoja käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lisäksi mittarityö konkretisoi politiikkaa kuntalaisille.

Älä elä valmiustilassa!

2006-06-19T23:49:00.000+03:00

Jyri Seppälä kirjoitti sunnuntain Hesarissa (18.6.2006) mielipidepalstalla siitä, kuinka kulutuksen kasvu uhkaa mitätöidä tuotannon ympäristöteot. Kotitalouksien kulutuksen kasvu tuntuu välillä kärsivän vauhtisokeudesta. Ennen tavaroita hankittiin tarpeeseen, nykyään hankinnoilla toteutetaan elämäntapaa. Hankintoja tehdään, koska naapurilla, kaverilla tai TV-mainoksen perheelläkin sellainen on. Perheillä on useita autoja, kodinkoneita löytyy lähes kaikkiin mahdollisiin askareisiin kuten esimerkiksi parsankuorimiseen ja lapsille on ostettava viimeisimmän trendin mukaista krääsää, joka useimmiten unohtuu parin päivän päästä nurkkiin lojumaan. Uuden perheenjäsenemme 9 viikkoa vanhan Una-koiran myötä minulle on valjennut minkälainen bisnes pyörii lemmikkieläintarvikkeissa. Koirille on tarjolla kaikkea maan ja taivaan väliltä: alkaen vaaleanpunaisista Adidas verkkareista!

Olen itse kesälomaa viettäessäni pohtinut edelleen ”enemmän aikaa, vähemmän roinaa”- teemaa. Onnistuneeseen lomapäivääni kuuluu yksinkertaisesti vain oleilua puutarhassa poikien ja koiran kanssa, kasvimaan hoitoa ja hyvä kirja iltalukemiseksi. Muuta ei tarvita: aikaa olla ja ajatella, hyvää seuraa ja mahdollisimman vähän roinaa.

Nurmijärven Vihreät käynnistivät kesäkuun alussa maailman ympäristöpäivänä ilmastokampanjan Nurmijärvellä. Kampanja käynnistyi samaan aikaan kaikissa Euroopan maissa. Suomessa ilmastomuutoksen viestintäohjelmaa toteuttavat kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä opetushallitus (www.ilmastonmuutos.info). Jaoimme tietoa kauppojen edustoilla ilmastomuutoksen hillitsemisen keinoista. Monet jäivät juttelemaan ja arvioimaan omia kulutustottumuksiaan. Minullakin on ollut lomapäivänäni aikaa pohtia omaa kulutuskäyttätymistäni. Vaikka ilmastomuutoskampanjan TEE MUUTOS-postikortista pystyinkin rastimaan lähes kaikki ympäristöteot, parantamisen varaa löytyy.

Eräs asia, jota en ole aiemmin sisäistänyt, on kuinka paljon kotitalouskoneiden stand by -toiminnat voivat viedä sähköä. Jopa 85 % sähkölaitteen käyttämästä energiasta voi kulua laitteen ollessa valmiustilassa. Kännykän laturi kuluttaa pistorasiaan kytkettynä sähköä ilman puhelintakin. Tietokoneen pitäminen valmiustilassa koko vuoden voi maksaa yhtä paljon kuin energiatehokkaan kodin koko sähkönkulutus. Näissä voin vielä parantaa, sillä kukapa ei haluaisi säästää rahaa!!

Jalkapalloa ja kierrätystä!

2006-01-07T19:41:00.000+02:00

Hyvää uutta vuotta kaikille ja tervetuloa nettipäiväkirjasivuilleni!

Vietimme joululomaa perheen kanssa Englannissa sukulaisten luona. Loman huippuhetkiä tällaiselle jalkapallofanille kuin minä oli Liverpoolin ja Newcastlen välinen jalkapallo-ottelu tapaninpäivänä Anfieldillä. Tilaisuuden kruunasi Liverpoolin 2-0 voitto ja Sami Hyypiän hieno peli!

Sen sijaan iloa ei tuottanut tutustuminen englantilaisten kierrätystapoihin. Esimerkiksi Gloucestershiren alueella lounaisessa Englannissa kerätään 260 000 tonnia jätettä vuosittain ja määrä kasvaa 4 % joka vuosi. Valtion asettama tavoite on, että 30 % jätteistä tulisi kierrättää – tällä hetkellä luku on hieman alle 12 %.

Kunta on järjestänyt kierrätyspisteitä eri puolelle aluetta. Niissä kerätään lasia, paperia, pahvia, metallia, vaatteita ja joissakin paikoissa muovia. Kuitenkin useimmissa kierrätyspisteissä oli vain muutamaan jakeen keräyspiste eli kierrättäminen vaatii runsaasti ajamista eri kierrätyspisteiden välillä. Kunta on järjestänyt sekajätteiden keräyksen kiinteistöltä ja tarjoaa myös mahdollisuuden kerätä puutarhajätteet kiinteistöltä eri värisessä jäteastiassa. Lisäksi on mahdollisuus lajitella joko paperi, lasi tai metalli erilliseen laatikkoon, joka kerätään kiinteistöltä.

Eli mahdollisuuksia on, jos halukkuuutta löytyy. Suurin ongelma kuitenkin tuntuu olevan asenteissa. Tapaamistamme kuudesta perheestä kukaan ei kierrättänyt. Kaikki jätteet - tölkit, pullot, paperi, biojätteet - laitettiin samaan roska-astiaan. Se kyllä otti koville suomalaiselle, joka on tottunut ainakin pullot ja tölkit palauttamaan kauppaan. Englantilaisissa erityisesti huomiota herättivät poikiemme kysymykset siitä, mihin metalli tai biojätteet laitetaan. Kierrätysajatuksen sisäistäminen alkaa tietysti kotoa, mutta Suomessa esimerkiksi päiväkodeissa tehdään tässä suhteessa tärkeää asennekasvatustyötä.

Keskustellessamme kierrätyksestä sain kuulla seuraavanlaisia kommentteja:

”Ei lasia kannatta viedä kierrätyspisteisiin, sillä tiedän, että värillinen ja väritön lasi kuitenkin sekoitetaan ja viedään kaatopaikalle.”

”Emme kerää lasia kotona, koska kunnan tarjoama kierrätyslaatikko on liian pieni.”

”On paljon ekologisempaa istuttaa uusia puita kuin kierrättää paperia.”

Jotta valtion asettamaan tavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan pikaista asennemuutosta, mikä taas vaatii runsaasti koulutusta ja neuvontaa jo pienestä pitäen.