Kulttuuria kansalle!

Kaikkien vaalikiireiden keskellä päätin uhrata lauantain "kaikelle muulle". Tein koiran kanssa pitkän lenkin, kävin kummityttöni 14-vuotis syntymäpäivillä ja illalla ruokin kulttuurinälkääni KOM-teatterissa katsomalla "Loppukilpailu" -nimistä näytelmää. Ennen kaikkea nautin lempinäyttelijäni Pekka Valkeejärven esityksestä, mutta Marja Packalen teki myös huikean roolityön ukrainalaisena vinttikoirana!

Edellinen teatterielämykseni olikin jo viime kesältä, kun kävin Kivi-juhlilla katsomassa Kullervoa. Nurmijärvihän on tunnettu Kivi-juhlistaan, mutta tehdään Nurmijärvellä muutakin teatteria. Odotan muun muassa innolla kansalaisopiston huhtikuun ensi-iltaa Myrskyluodon Maijasta.

Kulttuurin tukeminen jää usein kunnissa tiukan taloudellisen tilanteen takia pienten avustusten varaan. Kulttuuria tuotetaan talkootyönä, lainatiloissa ja vuokravaatteissa eikä työtunteja lasketa. Kulttuurin rahoitusta ei kuitenkaan voi jättää kaupallisuuden tai ihmisten hyväntahtoisuuden varaan. Erityisesti pitää muistaa huolehtia isojen vakiintuneiden kulttuurintuottajien ulkopuolisesta kulttuurista. Tiesittekö muuten, että Suomessa on eniten harrastelijateattereita väkilukuun suhteutettuna koko Euroopassa.

Australia kieltää hehkulamput

Olin eilen Timo Juurikkalan kanssa kampanjoimassa Vantaalla, Hyrylässä ja Nurmijärvellä. Vaikka pakkasta oli reilusti, tunnelma oli lämmin!

Klaukkalan S-marketilla kävin mielenkiintoisen keskustelun kansalaisen kanssa, joka kertoi, että Vattenfall oli lähettänyt asiakkailleen kupongin, jolla sai kaupasta energiansäästölampun. Järkevää, sillä energiansäästölamppu kuluttaa vain noin viidesosan hehkulampun tehosta ja kestää jopa kymmenen kertaa pidempään.

Australiassa hehkulamppujen käyttö kielletään vuoteen 2010 mennessä. Australian ympäristöministeri kertoo, että lamppujen vaihto vähentää Australian kasvihuonekaasujen määrää neljällä miljoonalla tonnilla vuoteen 2015 mennessä. Jos kaikkialla maailmassa vaihdettaisiin lamput nyt, energian kulutus vähenisi viisi kertaa Australian vuotuisen energiankulutuksen verran. KTM:n energiaosastolla on laskettu, että hehkulamppujen poistaminen Suomessa vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 300 000 tonnia vuodessa. Energiaa säästyisi noin puolet loviisan ydinvoimalan toisen yksikön tuotannosta.

EU:n tulisi ehdottomasti seurata Australian esimerkkiä. Tällä kertaa kepin käytöstä hyötyisi myös kuluttaja, sillä vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin voi sähkölaskussa vuoden aikana säästää jo useita kymmeniä euroja!

Sanoista teoksi ilmastopolitiikassa

VaTT:in kovat väitteet siitä, että EU:n päästötavoitteisiin sitoutuminen veisi meiltä 60 000 työpaikkaa, on kyseenalaistettu jo useilta tahoilta. VTT:n mukaan sähkön hinnannousu saattaa jopa kasvattaa Suomen kilpailukykyä, kun tehokas, energiavaltainen teollisuus sopeutuu toimimaan markkinasähköllä tai korkeammalla sähkön hinnalla. VATT:n raportissa ei tarkastelu lainkaan sitä kuinka paljon uusia työpaikkoja ympäristöteknologia voisi meille tuoda. Sitran viime viikolla julkaseman raportin mukaan esimerkiksi tuulivoimatuotannon kehittäminen voisi työllistää Suomessa ensi vuosikymmenen lopussa peräti 18 000 ihmistä. Bioenergian tuotanto voisi tuoda tuloja ja tuhansia työpaikkoja erityisesti maaseudulle. Saksassa uusiutuva energiateknologia työllistää jo 160 000 ihmistä.

Loppujen lopuksi uutisiin Brysselistä voi olla tyytyväinen. EU:n ympäristöministerit hyväksyivät kasvihuonekaasujen vähentämisen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästömäärään. Päästörajoitus voi olla 30 prosenttia, jos muut suuret teollisuusmaat tulevat mukaan rajoitustalkoisiin. Saksa ilmoitti, että sen parlamentti hyväksyisi jopa 40 prosentin leikkauksen. Suomen täytyy ottaa mallia Saksan kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, eikä tyytyä mitättömiin vähennyksiin. Toivottavasti puolueet muistavat myös vaalien jälkeen ilmatopolitiikan tärkeyden ja puheet muuttuvat teoiksi!

Luomua - kyllä kiitos, ydinvoimalle ei!

Takana on touhukas viikko. Kirjoitin ympäristöhallinnon lausunnon maatalouden ympäristötukeen ja luonnonhaittakorvaukseen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta, palaveerasimme asiantuntijoiden kanssa nitraattiasetuksen tulkintoihin liittyen , kävin alustamassa Suomen luonnonsuojeluliitossa maatalouden ympäristötuen mahdollisuuksista yhdistyksille sekä lupamenettelyn keventämiseen liittyvä työryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, aloitti työnsä viikon lopuksi perjantaina. Keskiviikkoiltana pidimme Heidi Hautalan kanssa luomu- ja lähiruokaillan Klaukkalassa ja torstaina oli meidän pojilla Syrjälän koulussa diskoilta. Ehdokasnumerotkin tulivat torstaina. Sain numerokseni ikäni eli 43! Siinä viikon kokokohdat! =)

Luomu- ja lähiruokaillan keskusteluissa esille tulivat esille luomun ympäristöystävällisyys, terveelliyys, jäljittettävyys ja hyvä maku. Erityisesti luomun edistämistä pidettiin tärkeänä julkisen sektorin keittiöissä ja luomuviennillä nähtiin olevan suuriakin mahdollisuuksia. Klaukkalassa markettien luomutarjonta tiedettiin aika kehnoksi ja luomuruokapiiriin toivotettiinkin uudet jäsenet tervetulleiksi. Kiitos kaikille mukana olleille!

Vaalikoneen kautta sain kysymyksen kielteisestä ydinvoima kannastani. Olen todellakin sitä mieltä, että kun satsataan energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin riittävästi, ei tarvita lisäydinvoimaa. Puheet uusiutuvista energianlähteistä ovat nyt kaikkien huulilla, mutta puheet enrgiansäästöstä sivuutetaan usein epärealistisina.

Energian käyttöä voidaan tehostaa useilla keinoilla. EU:n komission mukaan Euroopassa on mahdollista säästää energiaa 15 % seuraavan 10 vuoden ajan. Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat noin kolmasosan koko maan sähköstä. Tehokkaimmilla moottoreilla ja taajuusmuuntajilla voitaisiin vähentää sähkön kulutusta. Teollisuudessa puolet liiketaloudellisesti kannattavista säästöhankkeista on vielä toteuttamatta. Vaikka Motiva onkin tehnyt merkittävää työtä julkisen sektorin kiinteistöjen energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuden huomioon ottamisessa hankinnoissa, on merkittävä osa säästömahdollisuuksista käyttämättä. Mielenkiintoisia ovat ESCO-hankkeet. Niissä energiayhtiö vastaa säästöhankkeen rahoituksesta ja toteutuksesta. Investoinnit maksetaan takaisin saaduista säästöistä. Toisaalta energiayhtiöiden rooli sähkönsäästössä on ristiriitainen, koska liiketoiminta tunnetusti perustuu taloudellisen voiton tavoitteluun. Matalaenergiatekniikoilla uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa kolmasosaan nykyisestä. Energiansäästöllä säästetään myös rahaa ja luodaan uusia työpaikkoja. Kätevää!!

Metsistä ja pellolta saatavan bioenergian hyödyntämistä tulee jatkaa. Metsähakkeen osalta käyttämätöntä potentiaalia on vielä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan maatiloista voisi tulla energiaomavaraisia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosisadan puolivälissä ne voisivat myydä sähköä Olkiluodon toisen reaktorin vuosituotannon verran. Yhdessä metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa?

Kokoomus on esittänyt, että ydinvoima on puhdas, turvallinen ja kotimainen energianmuoto. Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa. Yhtä uraanikiloa kohden syntyy kaksi tuhatta kiloa radioaktiivista jätettä, puhtaasta energiamuodosta ei siis voi puhua. Ydinvoiman kotimaisuusaste ei myöskään pidä paikkaansa, koska viidennen ydinvoimalan rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua ja puolalaista työvoimaa. Ydinvoiman turvallisuutta ei myöskään voida turvata missään olosuhteissa. Esimerkkeinä voisi ottaa viime aikojen tapahtumat Ruotsin ydinvoimaloissa, joista lisää voi lukea esimerkiksi Janne Länsipuron blogista. Viime viikolla myös Tarja Halonen otti kantaa ydinvoimaan. Hän on totesi, että ydinvoima on vain siirtymävaiheen ratkaisu: "pelkään että se on vain aspiriini, lyhytkestoinen lääke". Olen kaimani kanssa samaa mieltä!

Kallista peltoa Vantaalla!

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti eilen ostaa pörssiyhtiö Spondalta eli käytännössä valtiolta peltoa 60 euron neliöhintaan Marja-Vantaan keskustan alueelta. Vantaalaiset veronmaksajat siis maksavat peltohehtaarista 600 000 euroa. Siinä on pellolla hintaa!! Hinta on aivan liian korkea ja on selvää, että se nostaa tulevissa kaupoissa maan hintatasoa roimasti Vantaalla ja lähikunnissa.

Hallitusohjelmassa luvataan hallituksen edistävän asuntotuotantoa ohjaamalla kunnille maata kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten. Näissä kaupoissa on kyllä toimittu hallitusohjelman vastaisesti. Näinkö se pääkaupunkiseudun asunto-ongelma ratkeaa? Kaavoittamattomasta raakamaasta maksetaan huikeita summia, jotka varmasti heijastuvat asuntojen hintoihin.

Toisaalta oliko Vantaan valtuustolla enää mahdollisuutta toimia toisin, kun lunastusta ei oltu tehty ajoissa. Nyt pelättiin lunastuksen viivästyttävän koko Marjaa Vantaa projektia. Useissa kunnissa maapoliittisten keinojen käyttö on nihkeää. Lunastusoikeutta ei käytetä, vaikka se olisi tehokasta. Kunnissa on tietyt toimintaperiaatteet, joita on vaikea muuttaa. Nurmijärvellä vihreät ajoivat korotettua kiinteistöveroa rakentamattomille tonteille, jotta Nurmijärven kartta ei olisi niin haulikolla ammuttu. Asia meni läpi vasta kun se tuli lakisääteiseksi ja silloinkin alhaisimmalla mahdollisella prosentilla.

Ehdokkaan arkea

Näin siis viime torstaina Kino Juhassa Epämiellyttävä totuus elokuvan Nurmijärven ensi-illassa. Ja näin ylihuomenna Klaukkalassa:

Vihreiden kansanedustajaehdokkaat Heidi Hautala ja Tarja Haaranen keskustelevat luomu- ja lähiruoasta Klaukkalassa Isoniitun koululla 14.02.07 klo 18.30 alkaen. (Löydöskuja 2, linja-autoasemalta kirkon ohi suoraan, Yli-Kunnarinmutkan kautta Löydöskujalle.)

Kansanedustaja Heidi Hautala toimii Suomen luomumarkkina strategiaryhmän puheenjohtajana. Viime vuoden lopulla valmistuneen strategian 2007-2015 tavoitteena on saada Suomi Euroopan kärkimaaksi luomutuotannossa sekä kasvattaa kotimaan vähittäiskaupassa luomuruoan osuus 6 prosenttiin. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Tarja Haaranen on työssään vaikuttanut muun muassa viljelijöille maksettavan luomutuen kehittämiseen sekä ollut aloitteellinen luomu- ja lähiruoan käytön edistämisessä Nurmijärvellä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Yleisöllä on mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä luomu- ja lähiruoan käytöstä äänestämällä.

On mukavaa, että kampanjointi on nyt alkanut! Tähän astinen vaalikoneisiin vastaaminen alkoikin jo tuntua turhan yksinäiseltä puuhalta. Vaalikoneissa ja -kyselyissä mielenkiintoisinta oli kysymysten laajuus. Kansanedustajaehdokkalla on tietenkin oltava mielipide asiaan kuin asiaan.

Tapaamisiin!

Iloa pienistä asioista

Olen todella ylpeä itsestäni! Päivitin tänään ensimmäistä kertaa itse nettisivujani ja se oli todella helppoa. Elikä reseptipalvelu pelaa taas! Helmikuun herkuksi ehdotan nokkosfetapiirasta. Eduskuntavaali sivuilta löydät myös tukijoiden nimilistan. Tarkkaile sivujani, saatat löytää kaikkea uutta ja mielenkiintoista!

Kutsu Sinulle

Minulla ja Nurmijärven Vihreillä on ilo kutsua Sinut ja ystäväsi katsomaan Epämiellyttävä totuus -elokuvaa torstaina 8.2. klo 18.30 Kino Juhaan Nurmijärven kirkonkylälle (Keskustie 7).

Epämiellyttävä totuus on tosikertomus Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren ristiretkestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Maailman pelastaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta on Al Goren elämäntehtävä, hän on tehnyt tätä pitkään. Davis Guggenheimin ohjaama elokuva on silmät avaava ja terävä henkilökuva Goresta ja hänen "kiertävästä ilmastonmuutosshowstaan". Nokkelasti, älykkäästi ja toiveikkaasti tehty Epämiellyttävä totuus tuo ilmi Goren väitteen siitä, että ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan tämän hetken suurin moraalinen haaste.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lunasta lippusi ilmoittautumalla sähköpostiosoitteeseen minna.ertimo@kasvuhuone.fi tai soittamalla Minnalle numeroon 050-3513874. Pyydän ilmoittautumisia ensisijaisesti sähköpostilla.

Terveisiä Mikkelistä luomupäiviltä ja keskustelu jatkuu Klaukkalassa

Osallistuin viikolla valtakunnallisille luomupäiville. Mikkeliin kokoontuivat 260 kaupan, ammattikeittiön, jalostuksen, alkutuotannon sekä neuvonta- ja tutkimustyön osaajaa.

Luomualan eri toimijat viljelijöistä teollisuuteen, kauppaan, vientiyrityksiin ja ammattikeittiöihin ovat laatimassa yhteistä strategiaa, jonka tarkoitus on yhteistyön avulla poistaa markkinaketjun pullonkaulat ja nostaa luomumarkkinat kansainväliselle tasolle. Suomi on EU-maiden kärkijoukossa kun katsotaan viljelypinta-alaa. Mutta ketju pettää pahemman kerran, kun kaikista elintarvikeostoista luomun osuus on alle prosentin ja jopa puolet luomutuotannosta myydään tavanomaisena.

Uudessa luomustrategiassaon tavoitteeksi astettu, että luomuostojen osuus on 6 % vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Suomessa luomu ei ole päässyt erottautumaan ja kirkastamaan profiiliaan, koska liian monella taholla sitä pidetään uhkana tavanomaisen kotimaisen tuotannon maineelle.

Ammattikeittiöissä luomun mahdollisuudet on tunnistettu. Portaat Luomuun -ohjelma on osoittanut neuvonnan ja toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen. Lisäksi luomun tukena on uusi hankintalaki, joka edellyttää julkisilta ammattikeittiöiltä hankintojen vertailua myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tällä hetkellä suomalainen luomuvalikoima kasvaa tuontituotteilla. Toisaalta suomalaisia erikoistuotteita menisi maailmalle huomattavasti enemmän kuin on kyetty tuottamaan.

Itse osallistuin luomututkimusta käsittelevän session paneeliin ympäristöministeriön edustajana. Suurimmat näkemyserot panelistien kesken syntyivät siitä, tarvitseeko luomututukimus omaa korvamerkittyä rahaa. Mielestäni maa- ja metsätalousministeriön juuri päättynyt luomututkimusohjelma ansaitsisi jatkoa. Siinä on päästy hyvään alkuun eri alan tutkijoiden verkostoitumisessa ja keskeisten tutkimuskysymysten ratkaisemisessa.>br>

Kotimatkalla kävin mielenkiintoisen keskustelun komission työtavoista ja -kulttuurista Timothy Hallin kanssa, joka on EU komission tutkimusosastolta. 14 tunnin työpäivät ovat komission yksikön päällikön arkea!

Keskustelu luomu- ja lähiruoan mahdollisuuksista jatkuu ystävänpäivänä Klaukkalassa 14.2.07, kun pidämme aiheesta Heidi Hautalan kanssa yhteisen keskustelutilaisuuden Isoniitun koululla.