Kiitokset tukijoille!

Terveiset taalta kevaisesta Washingtonista ja kiitokset kaikille minua aanestaneille! (Valitettavasti koneessa ei ole niita a-kirjaimia, joiden paalla on pilkut, mutta yrittakaa saada selvaa).

Kampanjasta jai hyva mieli. Haluan viela erityisesti kiittaa tukijoukkojani, jotka olivat korvaamattomia. Kiitos myos kaikista niista kannustavista viesteista, joita olen saanut vaalien jalkeen. Pian alkavat mielenkiintoiset hallitusneuvottelut, joten jannittavaa seurattavaa riittaa.

Nyt kerataan taas uusia voimia ja tyo jatkuu!!

Hyvät lukijat ja tukijat...

Huomenna aamulla räjäytän henkilökohtaiset hiilidioksisipäästöni kattoon ja lennän Washingtoniin OECD-kokoukseen. Vaalityö on nyt tehty ja omat työt kutsuvat jälleen. Kuuden vuoden pituinen maatalouden ympäristöindikaattorityö saa päätöksensä loppukonferenssissa, jossa minulla on kollegani kanssa ilo edustaa Suomea. Kiitos kaikille tukijoilleni ja teille, jotka olette jo minua äänestäneet ja tulette sunnuntaina äänestämään!

Sunnuntaina etsin jonkun sopivan nettikahvilan ja seuraan sieltä vaalien tuloksia. Lupaavalta näyttää ainakin Ylen gallupin valossa! Sen mukaan Vihreät ovat nousseet Vasemmistoliiton ohi 9,7 % kannatuksella!!

Palaan matkaltani ensi viikon torstaina ja ainakin siihen asti tämä blogi on tauolla. Muistakaa äänestää - virtuaaliääniä kun ei vielä lasketa! Hyvä numero on 43!

Kampanjoinnin huippuhetkiä

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet intensiivisen kampanjoinnin aikaa. Parasta on ihmisten kohtaaminen - vaikka vain pienen hetken ajan, sekä tietysti ne positiiviset palautteet. Isossa Omenassa saamani ruusu, Sellossa eläkkeellä olevan lääkärin tarjoamat kahvit ja munkki sekä tapaamisen jälkeisessä tekstarissa bussikussin positiiviset palautteet joukkoliikennelinjauksistani - näiden innoittamana olen jaksanut monta päivää!

Antoisaa on ollut myös muiden ehdokkaiden kanssa tuntojen jakaminen. Erityisen innostavaa on ollut tehdä vaalityötä yhdessä Keski-Uudenmaan ehdokkaiden Susannan, Sinikan, Lauran, Terhon ja Mikaelin kanssa. Tämän yhteistyön antoisin hedelmä on ollut yhteinen vaalilehtemme Vihreä Voima.

Loppusuora häämöttää. Toivottavsti sunnuntaina saamme nauttia työmme tuloksista!

Britit näyttävät mallia!

Britannian uuden ilmastonmuutoslakiesityksen mukaan hiilidioksidipäästöjä vähennetään Britanniassa vuoteen 2050 mennessä peräti 60 prosenttia. Britannia on todella tarttunut haasteeseen, sillä viime viikolla EU:n johtajat päättivät, että koko EU-alueella vähenys on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Jos lakiehdotus Britanniassa hyväksytään, on se ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen laillisesti sitovan velvoitteen leikata kasvihuonekaasujen päästöjä. Viiden vuoden välein laaditaan erityinen hiilidioksidibudjetti, joka ohjaisi kehitystä seuraavien 15 vuoden aikana. Suuria investointeja on määrä tehdä tuuli-, aalto- ja aurinkoenergiaan sekä hiilidioksidipäästöjen talteenottoon. Samalla hallitus kannustaa yksityisiä ihmisiä tuottamaan itse energiaa ja myymään sitä.

Myös meillä pitäisi saada aikaan sitovat kasvihuonekaasujen päästöjen vähennystavoitteet. Samalla kannattaa hyödyntää ilmastomuutoksen mukanaan tuomat työllisyysmahdollisuudet. Saksassa työllisyysstrategiaa luodaan parhaillaan uusiutuvan energiantuotannon ja ilmastonmuutoksen torjunnan varaan. Uusiutuva energia työllistää Saksassa jo nyt 200 000 ihmistä, nämä työpaikat ovat syntyneet pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana. Saksassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian vienti oli jo viime vuonna 6 miljardia euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 15 miljardiin euroon. Suomella on nyt loistava mahdollisuus saada osanasa näistä markkinoista!!

Biodiversiteettiä ja auringossa paistattelua

Osallistuin eilen maatalouden luonnon monimuotoisuuden neuvottelupäiville Suomen ympäristökeskuksessa. Päivät ovat ympäristö- ja maataloushallinnon sekä neuvonnan yhteinen tilaisuus, joilla pohditaan vuosittain, miten viljelijät voivat edistää luonnon monimuotoisuutta.

Seminaarin pääaiheena oli uusi maatalouden ympäristötuki ja paikalla alan osaajat tutkijoista toimijoihin. Erilaiset kesantojen, monimuotoisuuskaistojen sekä monimuotoisimpiemme luontotyyppiemme - perinnebiotooppien hoito edistää biodiversiteettiä. Käytännön mahdollisuuksia luonnon monimutoisuuden edistämiseen siis on olemassa, turhan usein viranomaisten käytännöstä vieraantuminen ja pilkun viilaus tekevät tukiehdoista kuitenkin erittäin vaikeita toteuttaa.

Ruokatunnilla poikkesin kollegojen kanssa meren rantaan mattolaiturille nauttimaan auringosta, josta Ilta-Sanomien toimittaja pongasi meidät tämän päivän lehteen.

Tilaa juurien ja siipien kasvattamiseen

Tanskassa nuorisotalon purkaminen ja kirkon rakentaminen tilalle sai nuorison barrikadeille. Kaupunki halusi ilmeisesti lyödä yli sata vuotiaan entisen työväentalon rahoiksi. On meilläkin näin tehty. Nuorten omaehtoinen toiminta ei ole paljoakaan vaakakupissa painanut, kun Lepakko ja Makasiinit jyrättiin.

Tanskassa tilalle on tarjottu uutta paikkaa ja uutta isäntää. Uuden nuorisotalon rahoittajana toimisi säätiö. On ymmärrettävää, että tämä ei nuoria miellytä, sillä vanhalla työväentalolla toimittiin itsenäisesti ilman vierasta rahaa ja ilman isännän ohjausta.

Vaikka Lepakon purkaminen surettaa vieläkin, voi kuitenkin onneksi todeta, että tilalle saatiin Nosturi, jonka remonttia Helsinkiä rahoitti. Sen sijaan Makasiinien kohtalo kirpaisee ilman mitään lohdun aihetta. Mikä aarre makasiinit olisivatkaan olleet Helsingin ydinkeskustan kaupunkikuvassa, kun ne olisivat voineet jäädä edustamaan tiettyä aikaa ja tiettyä toimintatapaa. Meidän kaupungeissamme on aivan liian vähän ajallista kerroksellisuutta!

Joka tapauksessa nuoriso tarvitsee omat tilansa mielekkääseen ajanviettoon. Tilojen on oltava riittävän lähellä ja ne eivät saa olla isännän näköisiä. Nuorilla pitää olla mahdollisuus tehdä niistä omiaan ja oman näköisiään.

Mustarastas lauloi

Heräsin aamulla viideltä mustarastaan lauluun. Kaunista.

Viime vuosina mustarastaat ovat ryhtyneet laulamaan entistä varhaisemmin, jo keskitalvella, sekä myös talviöinä. Ne muistuttavat meitä ilmastonmuutoksesta.

Mustarastaan laulu on puhdasta ja muistuttaa huilun- ja viulunsoittoa. Ne hakkaavat mennen tullen laulutaidossa esimerkiksi mestarilaulajina pidetyt satakielet. Monet säveltäjät ovat ottaneet mustarastaan laulusta vaikutteita ja sanotaan että Beethoven käytti sävellyksissään mustarastasta lähteenään.

Lopuksi vielä Jarkko Laineen runo:

Rakastunut ihminen on ajasta aikaan yksi ja sama

Suvi-ilta tihkusateessa,


lämpimän asfaltin tuoksu vielä,


myös elämä on juhla eikä vain uni,


puitten lehdissä muisto kaikesta mikä elää,


mustarastaan laulu ja laulu, jota se matkii kultaisin suin;


oman onnemme nojassa me olemme me kaksi.

Perusturvaa kaikille!

Vihreiden esittämä perustulomalli on saanut aikaan keskustelua!! Ja sitä todellakin tarvitaan, jotta sosiaaliturvamme saadaan uudistettua ja suomalaisten hyvinvointi turvattua.

Perustulomallissa kaikki aikuiset saisivat 440 euroa kuukaudessa verottomasti ilman erillistä hakemusta ja selvityksiä. Perustulo korvaisi muun muassa työmarkkinatuen, opintorahan, sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan. Se siis korvaisi nykyisen tukiviidakon. Edelleen maksettaisiin lapsilisiä ja harkinnanvaraista toimeentulotukea sekä elatustukea. Eläkeläisille taattaisiin 600 euron vähimmäiseläke. Töistä saadusta tulosta maksettaisiin 39 % veroa, kun palkka on alle 5000 euroa/kk ja sen jälkeen 49 %. Lopputuloksena käteen jää vähintään yhtä paljon kuin nykyään. Käytännössä köyhimmät voittaisivat ja rikkaat maksaisivat hieman enemmän.

Perustulon avulla työttömien on helppo ottaa vastaan lyhyitä tai osa-aikaisia töitä. Niistä saa työkokemusta, joka antaa paremmat mahdollisuudet kokopäiväiseen työhön. Helpottamisen lisäksi perustulo kannustaa pientenkin töiden tekemiseen - töitä tekemällä saa aina lisää rahaa. Nykyisessä järjestelmässä näin ei todellakaan ole.

Perustulo on vähemmän byrokraattinen, reilu ja työhön kannustava ratkaisu. Nykyinen tukiviidakko on aiheuttanut sen, että työttömyyttä helpottamaan tarkoitettu avustus voi vaikeuttaa töiden vastaanottamista. Kun töiden vastaanottaminen on kannattavaa, kertyy myös työkokemus, joka auttaa tekemään töitä jatkossakin.

Perustulo on valtiolle kustannusneutraali. Se rahoitetaan ympäristöverojen korotuksella ja yksityishenkilöiden pääomatulojen nostamisella.

Lue lisää viimeisimmästä Suomen kuvalehdestä, jossa perustulosta kirjoitetaan näin: "Perustulo on aatteellinen vallankumous. Hallintoalamaisista, holhokeista, objekteista, tulisi omasta elämästään itse päättäviä, subjekteja. Loukut avautuisivat: työn tekeminen todella lisäisi aina hyvinvointia ja tuloja eikä enää uhkaisi kansalaisen taloutta, kuten nykyjärjestelmässä. Ihminen voisi kehittää itseään tai tehdä työtä, tarpeen mukaan, eri elämäntilanteissa joustavasti, itselleen sopivasti, perustulon turvaamana." Tutustu perustulomallin laskelmiin täällä.

Jätevedenpuhdistamo Olarin Friisinkallioille

Espoossa Olarin Friisinkallioita ehdotetaan jätevesipuhdistamon paikaksi. Nykyinen Suomenojan puhdistamo halutaan pois, koska alue on sopivaa asunnoille. Niinpä niin, totta kai on sopivaa - meren rannalla.... Friisinkalliot ovat kuitenkin lähes tulkoon ainoa alue, mitä Olarissa on viheralueita jäljellä. Niin tiukkaan on Kuitinmäkikin rakennettu.

Minulle nuo kalliot ovat tutut, sillä käytännössä voin sanoa, että lähes kymmenen vuoden ajan vietin siellä aikaa päivittäin. Asuin nimittäin aivan Friisinkallioiden laidalla ja kävin siellä koirani kanssa aamu- ja iltalenkillä. Kallioilla on upeita mäntyjä ja avokallioita. Alueella on myös suo, jonka laidalla kävimme usein hirviä ihailemassa. Mahtaakohan vielä Puolarmetsän puolella olla säilyneenä lähde, josta kävimme juomassa?

Friisinkallio on historiallisesti arvokasta aluetta, sillä se on entistä merenrantaa. Olen aivan vakuuttunut, että Espoosta löytyy parempikin paikka jäteveden puhdistamolle kuin tämä erittäin tärkeä virkistysalue.

Pehmeät löylyt ja koivun lehtien tuoksua

Saunoin eilen illalla Vihreiden Naisten naisten päivän löylyt Arlan saunassa Helsingissä. Mahtavat löylyt ja viehättävä paikka. Suosittelen!

Maatalous ja sinilevättömät kesät

Tänään julkaistussa tiedotteessaan WWF peräänkuuluttaa reilua rahoituspakettia seuraavaan hallitusohjelmaan Itämeren suojelemiseksi. Tiedotteessa todetaan, että kosteikot ovat tehokkain keino vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. Tästä uskallan kuitenkin olla eri mieltä. Hyvä lukija, nyt lienee paikallaan varoitus: tästä jutusta tulee pitkä!

Maatalous on merkittävin vesistöjen kuormittaja Suomessa. Sen osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on 63 % ja typpikuormituksesta 51 %. Kuormitus kohdistuu voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Myös Pohjanmaalla, Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kuormitus on suurta. Miksi maatalous edelleen kuormittaa vesistöjä ja erityisesti Itämerta, vaikka yli 90 % viljelijöistä maksetaan maatalouden ympäristötukea lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa?

Kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan Unioniin otettiin käyttöön maatalouden ympäristötuki. Ympäristötuella maksetaan viljelijöille korvausta ylimääräisistä ympäristötöistä, joita he tilallaan tekevät. Osa ympäristötuen toimenpiteistä kuten lannoitusehdot sekä pellon reunoille jätettävät pientareet ja suojakaistat ovat pakollisia, osan toimenpiteistä viljelijä voi valita itse. Periaatteessa ympäristötuen rakenne on nerokas: se takaa tietyn ympäristönsuojelun perustason maataloudessa ja lisäksi mahdollistaa tehokkaammat ympäristönsuojelutoimet viljelijän niin halutessa. Ennen EU aikaa Suomen maatalous oli suojattu ulkomaiselta kilpailulta, liittymisen yhteydessä maataloustuotteiden hinnat laskivat EU:n tasolle. Tämän takia viljelijöille etsittiin kompensaatiota kaikin mahdollisin keinoin ja myös osittain ympäristötukeen sisällytettiin tulotukielementtejä. Eli käytännössä viljelijöille maksettiin ympäristönsuojelun nimissä tukea asioista, jotka eivät vaatineet heiltä ylimääräisiä ponnistuksia vaan olivat osa tavanomaista viljelykäytäntöä.

Ympäristötuen vaikuttavuutta ei pidä kuitenkaan aliarvioida. Se on reilun kymmenen vuoden aikana muuttanut viljelijöiden asennetta ja käytäntöjä ympäristöystävälliseen suuntaan. Monet ympäristötoimet, jotka ovat nyt osa normaalia tilan arkipäivän toimintaa, herättivät viljelijöissä vielä suurta huvitusta tai hämmennystä 1990-luvun alun tilakäynneillä. Viimeisen vuosikymmenen aikana suorat valumat lantaloista on saatu pääsääntöisesti loppumaan ja painopiste on siirtynyt peltoviljelyn puolelle. Samalla on siirrytty vaiheeseen, jossa kuormituksen muutokset ovat hitaita. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaikutukset näkyvät tällä hetkellä ravinteiden käyttömäärien vähenemisenä ja peltomaassa ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Kuitenkaan vaikutuksia vesistöissä ei vielä ole ollut havaittavissa. Syynä tähän on, että vaikutukset vesistöissä näkyvät luonnossa erittäin hitaasti ja myös siksi, että toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita.

Uskon siis, että jotain on saatu aikaan, mutta erittäin paljon on vielä tekemättä. Kosteikoilla on tärkeä merkitys, mutta vesiensuojelullisesti ehdottomasti tärkein toimenpide ympäristötuessa on lannoitus. Siinä säädellään itse kuormituksen aiheuttajaa, eikä vain estetä ravinteiden huuhtoumista vesistöihin. Valtakunnalliset ravinnetaseet kertovat peltoihin tulevien ja sieltä lähtevien ravinteiden erotuksen. Sekä typpi- että fosforitaseet ovat olleet valtakunnallisesti laskevia. Mutta alueellisesti niissä on suuriakin eroja. Karjavaltaisilla alueilla on typen ylijäämä ollut jopa 70 kg hehtaarille. Missä muussa yritystoiminassa yrittäjällä on varaa haaskata näin paljon tuotantopanoksia hukkaan? Lannoitteet ovat kalliita, rationaalisen viljelijän olettaisi käyttävän vain sen verran lannnoitteita, kun kasvit tarvitsevat. Tämä osoittaa, että ympäristötuen lannoitusehdot eivät ole toimineet.

Toinen keskeinen vesiensuojelutoimenpide ympäristötuessa on vaatimus peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Talviaikaisella kasvipeitteisyydellä suojataan pellon pintaa sade-, sulamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta ja samalla estetään maa-ainekseen sitoutuneen fosforin ja veteen liuenneen typen huuhtoutumista vesistöihin ja pohjavesiin.

Vesistöjen varsille perustettavat suojavyöhykkeet ja kosteikot ovat myös tärkeitä. Tutkimusten mukaan suojavyöhykkeisiin sitoutuu vähintään puolet pintavalunnan typestä ja 40 prosenttia fosforista. Lisäksi suojavyöhykkeeksi jätetty pellon osa lakkaa kuormittamasta ympäristöä. Kosteikoilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta ja näin lisätään viipymää. Samalla vähennetään ojien ja vesistöjen uomaeroosiota sekä laskeutetaan ja poistetaan veden kuljettamia maa-aineksia ja ravinteita. Niiden vesiensuojelullinen merkitys on kuitenkin pääasiassa paikallinen, niillä yksin ei ongelmaa ratkaista. Nykyisen tukijärjestelmän avulla kosteikkoja on kuitenkin perustettu vain muutama sata kappaletta. Ongelmana on ollut se, että ympäristötuki on pinta-ala perusteinen tuki, eikä tällaisen investointityyppiseen toimenpiteeseen ole saatu riittävän korkeaa tukitasoa, koska sopimusalat ovat pieniä. Kosteikon perustamiskustannukset ovat korkeita ja siihen tulee tarjota riittävästi porkkanaa, että hankkeisiin halutaan sitoutua. Vuodesta 2008 onkin mahdollista saaada kosteikkojen perustamiseen investointitukea.

Siis, ympäristötuessa on paljon toimivia toimenpiteitä. Niiden ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus perustuu tutkimuksiin ja viljelijöiden on mahdollista toteuttaa niitä tiloillaan. Ongelma on kuitenkin se, että tiettyjen toimenpiteiden ehdot ovat jääneet liian löysiksi ja lisäksi ympäristötuessa on mukana edelleen tulotukitoimenpiteitä. Keskustan maatalouspolitiikka on runnonut nämä omat näkemyksensä asiasta läpi ilman suurempia vastalauseita jokaisessa ympäristötukivalmistelussa. Niin myös valitettavasti tässä viimeisemmässä, jossa valmisteltiin ympäristötuki seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi.

Muistakaa, että äänestämällä voi vaikuttaa vesistöjen tilaan. Omat lapseni eivät enää pääse nauttimaan sinilevittömistä kesistä, mutta toivottavsti heidän mahdolliset lapsensa taas voivat huoletta nauttia Suomen puhtaista vesistä!

Onnellista naisten päivää kaikille naisille!

Eiliset uutiset kertoivat, että EU:n tasa-arvokomitean raportin mukaan naisen euro on EU:ssa 85 senttiä. Meillä Suomessa on laskettu, että naisten palkat ovat noin 80 prosenttia miesten palkoista. Eli paljon on vielä tehtävää!!

Muistan itse, kun lukioaikoina olin kesätöissä Tapiolan Lämpö nimisessä kiinteistöhuolto yrityksessä. Työ oli kitkentää ja haravointia. Satuin juttelemaan samassa työssä olevan rinnakkaisluokkalaisen pojan kanssa palkoista ja minulle paljastui, että hän saa enemmän palkkaa kuin minä. Aikaisempaa työkokemusta kummallakaan ei ollut, eikä alaan liittyvää koulutusta. Huomautin asiasta työnjohtajallemme ja sain vastaukseksi, että poika saa korkeampaa palkkaa, koska hän voi tarvittaessa käyttää ruohonleikkuria. Ilmoitin heti, että minäkin voin kyllä käyttää ruohonleikkuria ja tekisinkin sen ihan mielelläni, sillä itsevetävän ruohonleikkurin perässä kulkeminen olisi huomattavasti kevyempää kuin kitkeminen. Asiaa luvattiin harkita, mutta ikinä en päässyt koneiden kanssa työskentelemään eikä palkka noussut. Tämä oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen kokemukseni, kuinka naiset eivät ole tasa-arvoisia työelämässä miesten kanssa. Tänään uutisissa kerrottiin, että palkkasyrjintä on yleisintä valtion työpaikoilla.

Naisten päivänä juhlitaan meillä myös nuoremman poikani synttäreitä! Toinen tasa-arvoon liittyvä muisto on tasan kymmenen vuoden takaa, kun Samuel syntyi. Saavuimme Lahden keskussairaalaan synnyttämään ja tiesin heti, että nyt on kiire. Meidät vastaanottanut mieshenkilö ei kuitenkaan ottanut kuuleviin korviinsa hoputuksiani vaan pyöri ja hyöri synnytyssalissa eikä hakenut kätilöä paikalle. Niin Samuel sitten päätti syntyä ja homma oli ohi hetkessä. Minulle selvisi vasta jälkeen päin, että synnytyksessä apuna toiminut mies olikin kätilö. Niin tiukassa ovat miesten ja naisten roolit omassakin päässäni, etten ollut moista asiaa ymmärätänyt, vaikka se minulle oli kerrottu.

Toivon, että olen itse äitinä osannut opettaa pojilleni jotakin maailmasta, jossa miehet ja naiset olisivat oikeasti tasa-arvoisia.

You`ll never walk alone...

Voi mikä viikko! Ja nyt en puhu vaaleista vaan maaleista! Viime lauantaina saavuin Espoon kampanjointireissulta kotiin juuri parahiksi todistaakseni, että Manu jyräsi Liverpoolin Anfieldillä. Heti lisäajan alussa Ronaldon vapaapotkun jälkeen O'Shea tykitti pallon tyhjään maaliin. Surkeaa...

Eilen kotiuduttuani partiolaisten paneelista sain kuitenkin todistaa, että Liverpool pudotti Barcan ulos Mestarien liigasta. Onneksi Pool voitti ensimmäisen ottelun 2-1, joten vaikka eilinen matsi päättyi Barcan voittoon 1-0 Pool jatkaa!!! Mutta miksi Sami on vaihtopenkillä? Kertokaa mulle mitä siirtymishuhuja on liikkeellä!

Ole valmis! (partiolaisten tunnus)

Ennakkoäänestys alkoi tänään! Äänestämässä voi käydä seuraavissa paikoissa.

Eilen illalla osallistuin partiolaisten paneeliin. Illan aikana keskusteltiin muun muassa ilmastomuutoksesta, Itämerestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta, opintorahasta ja retkeilyalueidden riittävyydestä. Itse olin pitkänlinjan partiolaisena todella otettu saadessani osallitua paneeliin.

On vaikeaa arvioida kuinka paljon partio on eläämääni vaikutanut, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että PALJON! Partioaikani Leppäpirkoissa vaikutti varmasti uravalintaan, sain sieltä muutamia elinikäisiä ystäviä ja valtavan määrän taitoja ja unohtumattomia kokemuksia. Kuka tietää, miten erilainen nuoruuteni olisikaan ollut ilman partiota.

Nyt lähden kahvin keittoon! Tervetuloa Rajamäen S-marketille Tarjan päivän kahveille klo 16-18!

Joukkoliikenne tai paremminkin sen puute puhututtaa

Viime sunnuntaina Klaukkalan talvimarkkinoilla kolme kuntalaista kertoi minulle harkitsevansa muuttoa pois Nurmijärveltä surkeiden joukkoliikenneyhteyksien takia. Lintumetsästä Helsingissä työssä käyvä kertoi, ettei yhteyksiä Lintumetsästä Klaukkalan linja-autoasemalle ole ja koska linja-autoasemalla ei ole parkkipaikkoja, on hän pakotettu ajamaan autolla ainakin Vantaankoskelle, mutta ajaa usein saman tien Helsinkiin asti.

Toisessa tapauksessa jouduttiin perheen lapsia kyyditsemään autolla erilaisiin harrastuksiin, vaikka lapset olivat jo sen ikäisiä, että voisivat kulkea bussilla. Mutta kun kunnan sisällä bussiyhteydet ovat lähes olemattomat. Kolmas henkilö kertoi muuttaneensa Mäntysaloon 70-luvulla, koska aluetta markkinoitiin silloin jo sillä, että junarata saadaan pian! Nyt hänellä oli jo asuntokaupat käynnissä Vantaalla junaradan varrella.

Kuuma kunnissa tehdyssä joukkoliikenne kyselyssä nurmijärveläiset olivat kaikkein tyytymättömimpiä joukkoliikenteeseen. Eikä ihme! Kun kunnan väkiluku kasvaa edelleen nopeaa vauhtia, eikö nyt olisi aika panostaa joukkoliikennehankkeisiin, kun kuitenkin tiedetään, että niiden totetuminen joka tapauksessa vie vuosia.

Luukutus käytännöt

Teimme Keski-Uudenmaan vihreiden ehdokkaiden yhteisen vaalilehden, joka sai nimekseen Vihreä Voima. Nurmijärvellä jaamme yhteensä 17 000 lehteä. Lisäksi omaa esitettäni luukutetaan Nurmijärven ulkopuolella. Tällaisesta urakasta ei ehdokas selviä ilman apua. Meillä jakeluun on osallistunut Nurmijärven Vihreitä, osa jalkapallojoukkueeni Nöffin naisista, poikieni luokkakavereiden vanhempia ja muita ystäviä. Suurkiitokset teille kaikille tästä korvaamattomasta avusta!!!

Meillä on yhteiset pelisäännöt lehtien jakamisessa. Vihreät esitteiden jakajat eivät missään nimessä halua loukata ketään laittamalla esitteitä "ei mainoksia"-luukkuihin, mutta joskus rapatessa roiskuu. Kiireessä saattaa vasta esitteen pudotettuaan huomata, että sisäkannessa lukee kielto ja sitten ei saa enää vetäistyä mainosta pois. Samoin voi käydä pimeässä, jos teksti on postilaatikossa kovin pienellä tai huomaamattomalla. Osa jakajista on näin toimittuaan luukuttanut anteeksipyyntölapun esitteen perään. Pyydämmekin tässä nyt julkisesti anteeksi niitä väärin luukutettuja lehtiä ja esitteitä.

Sami Suomalainen kirjoittaa blogissaan lehtien jaoasta saamastaan palautteesta. Huolestunut kansalainen on paheksunut sitä, että vihreät jakavat esitteitä autolla. Me olemme Nurmijärvellä sopineet, että jaamme kaikki taajamat ja tiiviit omakotialueet jalkaisin. Nurmijärven yhdyskuntarakenne on kuitenkin sellainen, että haja-asutusalueelle joudumme jakamaan myös autoilla.Useat Vihreät ehdokkaat kampanjoivat pienillä vaalibudjeteilla. Meillä ei ole mahdollisuutta ostaa näkyvyyttä lehdistä eikä ostaa esitteiden jakelupalvelua esimerkiksi Postista. Siksi tällainen talkooporukalla luukuttaminen on meille tärkeä viestintäkeino. Yritämmekin siis saada esimerkiksi Nurmijärven alueen jaettua mahdollisimman kattavasti. Voimia kaikille lehtien ja esitteiden jakajille!!

Suojelurahaa valtiolle

Olen seurannut mielenkiinnolla Ylimuonion metsähakkuista käytyä kiistaa, joka päättyi tällä viikolla mielenkiintoiseen ratkaisuun.

Kaksi paikallista matkailuyrittäjää maksaa valtiolle siitä, että Metsähallitus pidättäytyy hakkuista kymmenen vuoden ajaksi noin 7000 hehtaarin alueella. Korvauksen suuruutta ei ole julkistettu. Alueella ovat tärkeät aihkimetsät, jotka ovat Metsähallituksen vanhoja luonnonhoitometsiä. Niitä ei aikoinaan otettu Naturaan vaan ne jäivät metsätalousmaaksi. Alue on paikallisille matkailuyrittäjille tärkeää työmaata, jossa vierailee tuhansia matkailijoita vuodessa.

77 tutkijaa lähetti ministeri Korkeaojalle avoimen kirjeen, jossa he vetosivat Metsä-Lapin luonnontilaisten metsien puolesta. Vastaus oli selkeä: Metsähallituksella on tietty tulostavoite, joka on täytettävä.

Onko oikein, että paikalliset matkailuyrittäjät maksavat valtiolle suojelurahaa, jotta voivat jatkaa elinkeinoaan? Etenkin kun tutkijat arvioivat matkailun hyödyt Muoniossa suureemmiksi kuin hakkuiden nettotulot. Mielestäni Metsähallituksen tulostavoitteet tulisi saada kohdalleen, eikä rahastaa paikallisia.

Historian havinaa

Eilen vietettiin Vihreiden 20-vuotisjuhlia Helsingissä. Tilaisuudessa julkistettiin Vihreän Liiton historiikki ja muutenkin muisteltiin menneitä. Uppouduin myös itse muistelemaan omaa vihreää historiaani.

Oli vuosi 1988, kun Raimo Inkinen pyysi partiokavereistaan minua ja Pehkosen Ekiä kunnallisvaaliehdokkaiksi Espoossa. Olin kesätöissä Helsingin kaupungin puisto-osastolla ja muista kuinka työnjohtajani Linkolan Leena kannusti minua lähtemään ehdokkaaksi. Suostuimme Ekin kanssa lopulta molemmat ja sain yllätyksekseni niin paljon ääniä, että pääsin varavaltuutetuksi. Itse äänestin Ekiä.

Olin 24-vuotias puutarhatieteen opiskelija, joka suhtautui varsin kriittisesti puolueeseen ja sen jäsenten vihreyteen. Nyt ole 43-vuotias eduskuntavaaliehdokas, joka onneksi on oppinut suvaitsevaisuutta vuosien varrella, mutta kuitenkin säilyttänyt kriittisen tavan tarkastella asioita. = )

Eiliset juhlat olivat hienot ja tunnelma lämmin. Oli mukavaa nähdä ehdokaskollegoita muutenkin kuin pilkkihaalareissa toreilla värjöttelemässä!